Ihana tavallinen ruoka-arki
Kuka kokkaa, mitä syödään ja paljonko se maksaa? Kurkistimme kolmen kodin ruoka-arkeen. Selvitimme samalla, mikä suomalaisessa ruokakulttuurissa on muuttunut.
Olemme yhä perunakansaa
Millaiset asiat vaikuttavat suomalaisten ruokavalintoihin?
”Hinta, kotimainen alkuperä ja maku. Nämä nousevat esiin kuluttajatutkimuksissa vuodesta toiseen”, sanoo Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.
Suomalaiset ovat edelleen perunakansaa. Syömme perunaa vuodessa lähes 70 kiloa henkilöä kohti, selviää Luonnonvarakeskuksen ravintotaseesta. Lihaa kulutimme viime vuonna 78 kiloa ja vihanneksia 65 kiloa henkilöä kohden. Kalan kulutus on hienoisessa kasvussa.
Ruokatuotteiden valikoima on viime vuosina monipuolistunut merkittävästi.
”Lähikaupasta löytää ne aiemmin spesiaalit elintarvikkeet, joita saattoi tuoda joskus matkoilta”, Johanna Mäkelä sanoo.
Perinteiset suomalaiset ruoat eivät jää uutuuksien jalkoihin. Usein ne löytävät uusia muotoja, joista Mäkelä mainitsee esimerkkinä valmisruokapuurot ja mämmijäätelön.
Suomalaisten asenteet valmisruokiin ovat höllentyneet.
”Niiden käyttöä ei enää pidä selitellä, vaan niistä on tullut vaihtoehto muiden joukossa”, Mäkelä sanoo.
K-ryhmän tuoreen tutkimuksen mukaan 45 prosenttia K-ryhmän asiakkaista käyttää valmisruokia ja puolivalmisteita sujuvoittaakseen arkeaan.
Yhtenäistä kuluttajaa ei ole: noin viidennes optimoi ruokakustannuksia ja yhtä moni on valmis panostamaan ruokakaupassa. Tarjouksia ja alennuksia hyödyntää aktiivisesti noin kolme neljästä K-ryhmän kyselyyn vastanneesta.
Kyselyyn vastanneista lapsiperheistä melkein puolet kertoo, että arkiruokailu pyörii muutamaa hyväksi havaittua ruokaa laittamalla. Yli neljännes lapsiperheistä tekee ruokalistan tai suunnitelman siitä, mitä viikon aikana syödään.
Tiesitkö? Yli 65-vuotiaat syövät terveellisimmin. He syövät eniten kalaa, kasviksia ja marjoja.
SEIJA TAPIO, 68, OULU
”Eläkkeellä ruokailusta tuli hetki eikä hotkaisu”
Nopeat ja helpot reseptit ovat minun juttuni. En ole kiireinen kokki, sillä olen eläkkeellä, mutta hätäinen kylläkin. En tykkää kykkiä asuntoni keittonurkkauksessa kauaa. Keittiöni on niin pieni, että säilytän osan kuiva-aineista makuuhuoneessa.
Olen ryhtynyt laittamaan ruokaa vasta eläkkeellä. Laboratorionhoitajana työskennellessäni söin työpaikkaruokalassa tai evääksi valmisruokia. Kokkasin vakioruokiani eli puuroja ja keittoja vain, kun oli pakko.
Sain koulun kotitaloustunneilla päähäni, etten osaa kokata, ja vasta viime vuosina olen opetellut ajattelemaan toisin. Täytän joulukuussa 69 vuotta.
Nyt kokeilen rohkeammin uusia reseptejä, kuten helppoja vuokaruokia ja keittoja erilaisista raaka-aineista, kuten palsternakasta. Olen huomannut, että kyllähän se ruoanlaitto minulta sujuukin. Jos jotain haluaisin oppia, niin tekemään äitini lihakastikkeita ja kiisseleitä. Hänellä oli suurustamisen taito.
Teen isoimmat ruokaostokset kerran tai kaksi viikossa lähikaupassani. Mitä harvemmin ja mitä pienemmässä kaupassa käy, sitä vähemmän tulee tehtyä heräteostoksia. Poikkeus ovat keskiviikot, jolloin menen bussilla keskustaan käsityökerhoon. Silloin saatan käydä K-Supermarketissa hakemassa tuoretta rieskaa tai jyväleipää.
Etsin kaupasta myös uutuustuotteita. Viimeisimpinä olen kokeillut kikherneitä, kvinoaa ja jauhelihaa, jossa on herneproteiinia. Seuraavaksi haluan maistaa perunagnoccheja, joita tulee löytämääni uuteen lohivuokareseptiin, sekä suomalaisesta järvikalasta tehtyä säilykettä, jota ajattelin kokeilla tonnikalavuokaan.
Iän myötä olen tarkempi siitä, mitä suuhuni laitan, mutta yksi herkkupäivä mahtuu viikkoon. Veljeni lapset ihmettelivät, miksi minulla on karkkipäivä, kun asun yksin eikä kukaan vahdi. Mutta juuri siksi. En leivo pullaakaan enää, koska kukas muu leivonnaiset söisi kuin minä.
Viime talvena aloin rauhoittaa ruokahetket niin, etten katso samalla televisiota tai lue lehteä ja huomasin, että ruoka maistuu paremmalta, kun siihen keskittyy. Sain vinkin yksin asuvalta tuttavalta. Tarkoituksena on, että yksin syöminen ei ole tympeää vaan oma hetki, jossa saa nauttia ruoasta, jonka eteen on nähnyt vaivaa. Näin ruokailusta tulee hetki eikä hotkaisu.
Tuttava kertoi ostaneensa serviettejäkin. Aluksi naureskelin ajatukselle, mutta nyt minullakin on kolme eri serviettivaihtoehtoa vain itseäni varten."
Seijan viikon menu
- Maanantai: Makaronilaatikkoa
- Tiistai: Kanakeittoa
- Keskiviikko: Peruna-jauhelihalaatikkoa
- Torstai: Jauhelihakeittoa
- Perjantai: Lohilaatikkoa
- Lauantai: Mannapuuroa mehukeiton kera
- Sunnuntai: Valmislihapullia kvinoalla
Viikon ruokakulut keskimäärin 45 €
ELLINOORA PELAMO, 33 JA JUSSI SILTANNEN, 39, TAMEPRE
”Ruokaan on suhtauduttava rennosti”
Jussi on kotimme sydän ja se, joka useimmiten kokkaa. Hän taikoo vartissa vaikka superhyvän pastan mistä tahansa kaapista löytyvistä aineksista. Onneksi hän myös osaa suhtautua ruoanlaittoon rennosti. Reseptejä ei tarvitse seurata pilkulleen.
Meillä on kotona aina lapsiperhehärdelli päällä, kuten tänään, kun Auralla ja Lukaksella on kiire harrastuksiin. Tämän kokoisessa perheessä kaupassakäynti ja ruoanlaitto rytmittävät elämää. Koko ajan pitää miettiä seuraavaa ateriaa. Onneksi lapset syövät koulussa ja päiväkodissa, ja mietittäväksi jäävät vain aamu- ja iltapala, välipalat ja päivällinen.
Ruuhkavuosina ruokailuhetket rakennetaan muun elämän ympärille. Lasten tanssi- ja jääkiekkoharrastukset alkavat niin aikaisin, että emme aina ehdi istua yhdessä pöydän ääreen. Silloin kukin syö milloin syö: lapset ennen harrastuksia ja me aikuiset usein vasta, kun lapset syövät iltapalaa.
Lähtökohtaisesti kokkaamme joka arkipäivä. Se ei välttämättä ole keitetyistä perunoista itse tehtyä muusia, vaan saatamme paistaa ranskanperunat airfryerissa, koska se on helppoa ja nopeaa. Valmisruoat, kuten kalapuikot, pinaattiletut ja hernekeitto, helpottavat arkea, mutta emme koe syövämme paljon eineksiä.
Itse tehdyt perunalohkot uunissa ovat perheemme kestosuosikki. Pellillinen hupenee hetkessä, ja perunoita menisi varmasti useampi kilo kerralla. Toinen lasten suosikki on pasta carbonara. Puolitoistavuotias Almakin syö jo pitkälti samaa ruokaa mitä sisaruksetkin.
Emme ole vielä päässeet siihen, että viikon ruoat olisi mietitty maanantaista perjantaihin. Teemme pari kertaa viikossa isomman kauppareissun, mutta aina jotain pientä täytyy hakea lähikaupasta. Välillä haaveilen siitä, että tekisimme yhden ison ruokatilauksen kerran viikossa. Se voisi olla rahankulutuksenkin kannalta fiksua.
Nythän käy niin, että lähdemme hakemaan kaupasta aineksia yhden päivän ruokaan, ja kotiin palataankin pinsapohjien, tortillatarvikkeiden ja muutaman muropaketin kanssa. Toisaalta kaikki tulee syötyä, eikä ruokaa juuri päädy roskiin, koska syöjiä on paljon.
Me myös haluamme käydä kaupassa yhdessä. Se on töiden jälkeen hetki, kun saa laittaa aivot työjuttujen osalta narikkaan, vaihtaa kuulumisia ja kerrata, mitä seuraavat päivät pitävät sisällään.”
Perheen viikon menu
- Maanantai: Kinkkukiusausta
- Tiistai: Lapsille lihapullia ja pastaa, aikuisille kanakastiketta ja riisiä
- Keskiviikko: Uunimakkaraa ja muusia
- Torstai: Lapsille nugetteja ja ranskalaisia, aikuisille lehtipihviä ja ranskalaisia
- Perjantai: Kanaa ja lohkoperunoita
- Lauantai: Pizzaa ja Auralle pinaattilettuja, koska hän ei tykkää pizzasta
- Sunnuntai: Tortilloja
Viikossa ruokaan kuluu arviolta 230 €
KAISA, 49, JA MIKA KANTO, 59, PORI
”Syömme hodareita salaa sohvalla”
Kun kolme lastamme muuttivat omilleen kuusi vuotta sitten, fiilis oli mahtava. Enää ei tarvinnut suunnitella viikon ruokia etukäteen ja huolehtia siitä, että ruoka on pöydässä ennen lasten harrastuksia.
Kaisa on ollut meillä aina kokki, ja Mika taas kulkenut mukana lasten harrastuksissa. Ennen Kaisalla oli viikon ruokalista mielessä etukäteen, mutta nykyään hän nauttii siitä, kun voi vasta töistä kotiin ajellessaan päättää, mitä tänään tehdään ruoaksi.
Hypermarket-vuodet ovat takana, ja käymme vain lähikaupassa, koska se on helppoa ja nopeaa. Ateria rakentuu esimerkiksi sen raaka-aineen ympärille, joka on K-Ruoka-sovelluksessa tarjouksessa.
Jäimme kaksin juuri, kun koronapandemia alkoi. Sillä oli seurauksensa: tajusimme nopeasti, kuinka hauskaa on syödä olohuoneessa ja katsella samaan aikaan televisiosarjoja suoratoistopalvelusta.
Lasten aikana päivällinen syötiin yhdessä ruokapöydän ääressä, eikä sohvalla syöminen tullut kuuloonkaan. Kun yksi lapsistamme näki meidän ensimmäisen kerran syövän sohvalla ja vieläpä hotdogeja, hän oli niin hämmästynyt, että päästi pari ärräpäätä.
Meillä ei nimittäin ole paljoa hotdogeja syöty, sillä Kaisalla on ollut tapana tehdä kotiruoka alusta asti itse. Lapset olivat pienenä allergisia, yksi pähkinälle, toinen maidolle ja kolmas vehnälle. Kun ruoan teki itse, tiesi tarkkaan, mitä kukin suuhunsa laittaa. Ainoa valmisruoka, mitä kaapistamme löytyy joskus, on Kaisan herkku eli maksalaatikko.
Ruoanlaitto on Kaisalle harrastus, ja viikonloppuisin keittiössä saattaa vierähtää kuusi tuntia, kun hän tekee hapanjuurileipää tai keittelee intialaisia kastikkeita. Mikan työmatkojen kautta kotikeittiöön on tullut mukaan mausteinen ja tulinen ruoka. Laitamme chilihiutaleita kaikkeen makkarakeitosta savuloheen.
Syömme nykyään kevyemmin kuin lasten asuessa kotona. Urheileville nuorille kana- tai vuohenjuustosalaatti olisi riittänyt vain alkupalaksi. Vuokaruoat ovat jääneet pois, koska niissä on kahdelle liikaa syötävää, mutta kasvissosekeitot sen sijaan ovat päässeet pannasta. Ne maistuvat Mikallekin, kun päälle paahtaa pekonimuruja.
Saatamme arkenakin syödä kynttilän valossa ja nauttia salaatin erillisistä kipoista alkusalaattina. Sama salaatti isosta kulhosta ei maistu niin hyvältä. Vanhasta leivästä Kaisa saattaa tehdä bruschetat alkupalaksi, kun pääruoka valmistuu. Näin ruokailusta tulee juhlavaa.
Nykyään perheen yhteiset hetket saman pöydän ääressä ovat harvinaisempia, mutta sitäkin tärkeämpiä. Nyt odotellaan, kuinka moni lapsista palaa maailmalta kotiin joulupöytään.”
Kaisan ja Mikan viikon menu
- Maanantai: Makkarakeittoa
- Tiistai: Mozzarella-tomaatti-avokadosalaattia, kantarellirisottoa
- Keskiviikko: Keitettyjä uusia perunoita ja savulohta, kananmunasalaattia
- Torstai: Munakas edellisen päivän perunoista, vihersalaattia
- Perjantai: Hodaripannu itsetehdyllä salsalla
- Lauantai: Vuohenjuustosalaattia
- Sunnuntai: Kasvissosekeittoa pekonimurulla
Viikossa ruokaan kuluu arviolta 100 €
Vinkki 1: ”Katso K-Ruoka-sovelluksen etusivulta kauppakohtaiset tarjoukset sekä ostohistoriaasi perustuvat henkilökohtaiset tarjoukset ennen kauppareissua. Tarjouksista saa inspiraatiota siihen, mitä laittaa ruoaksi. Myös oma mobiili-Plussa-kortti kulkee mukana sovelluksessa.”
Vinkki 2: ”Teet viikon ruokalistan suunnittelusta helpompaa, kun lisäät K-Ruoka-sovelluksessa valitsemasi reseptin raaka-aineet ostoslistalle tai suoraan sovelluksen ostoskoriin, jolloin voit tilata tuotteet verkkokaupasta vaikka kotiin kuljetettuna.” Toni Jarimo, K-Plussan johtaja, Kesko
Ilmiöt
