Ruokapöydässä

Kurkkujen purkittaja

Saurénin perhe on valmistanut säilykkeitä 1960-luvulta asti.

"Maustepippuria, neilikkaa, korianteria ja sinapinsiementä – lapsuudenkodissamme tuoksui aina säilykekurkkujen maustesekoitus. Vanhemmillani oli säilykkeitä tekevä yritys Sauvon säilyke, jossa minäkin olin kesäisin auttamassa.

Kurkut tuotiin meille maatiloilta valtavissa juuttisäkeissä, joista nostelin kurkkuja tuotantolinjalle. Kun lava-auto tuli hakemaan valmiita säilykkeitä pääkaupunkiseudun kauppoihin ja tukkuliikkeisiin, oli hauska seurata, kuinka isoja kurkkupurkkeja pyöritettiin varastosta autolle.

Kesän kiivas kurkkukausi

Perheyrityksemme tuottaa edelleen kurkkusäilykkeitä, mutta en voisi kuvitellakaan, että nykyään useampi työntekijä lastaisi yhtä kuormaa aamusta iltaan. Vuosikymmenien aikana moni asia on automatisoitunut. Nimi on kuitenkin ennallaan, vaikka yritys muutti jo 60-luvulla naapuripitäjään Piikkiöön.

Säilömme sopimusviljelijöiltä hankkimiamme avomaan kurkkuja juhannuksesta syyskuun puoleen väliin. Silloin hommaa on niin paljon, että työllistämme 30 vakituisen työntekijämme lisäksi lähes 60 kausityöläistä. Kurkkukauden ulkopuolella säilömme myös punajuuria, porkkanoita ja sieniä sekä valmistamme kurkkusalaattia.

Vaimoni Mian lisäksi myös molemmat aikuiset tyttäremme ovat mukana perheyrityksessämme: Lotta vastaa laadun valvonnasta ja tuotannon kehittämisestä ja Mona tekee taustalla strategiatyötä.

Makeaa vai ei?

Säilykekurkkujen reseptiin kuuluu aina etikkaa, suolaa ja useimmiten sokeria, mutta sokerin ja suolan määrää sekä maustesekoitusta muutetaan tuotekohtaisesti. Suomalaiset kurkunsyöjät voi jakaa karkeasti kahteen leiriin: niihin, jotka pitävät makeammista maustekurkuista ja niihin, jotka välttelevät sokeria.

Itse syön maustekurkkuviipaleita mieluiten meetvurstileivän kanssa, mutta tykkään kurkun raikkaudesta myös perinteisessä nakkikastikkeessa.”