Tältä maistuu Suomen kesä
Tuore ja lähellä tuotettu ruoka on kesää parhaimmillaan. Suvi-Suomen ruokatarjonnan tuntevat ihmiset paljastavat, miten eri puolilla maata herkutellaan kesällä.
Aleksi Yli-Sissala, Komiat-yhtyeen laulaja, Mustasaari
”Toivomme keikkapaikalle aina kauden hedelmiä ja marjoja”
”Jäätelö on bändimme juttu. Sitä me kaikki viisi syömme pitkin kesää keikkareissuilla. Vaikka välillä soitamme areenoilla ja festareilla, pe¬ruskeikkailumme tapahtuu pienemmillä paikkakunnilla. Pysähdymme reitin varrella usein jäätelöostoksille kaupoille tai huoltoasemille, toisinaan käymme tarkastamassa paikallisten jäätelövalmistajien kioskit.
Kermajäätelö maistuu meille kaikille, mutta välillä on saatava mehujäätä. Erityisesti minä ja rumpalimme Eero Nummela olemme mehujäämiehiä. Pirkan Amppari-juomajää on suosikkimme, ja usein vaadimme tien päällä pysähdystä K-kauppaan Amppari-ostoksille. Ampparit ovat sopivan makeita, sopivan kokoisia sekä maistuvat aidolta appelsiinilta ja mansikalta.
Mansikat ovat toinen herkku, joka maistuu koko bändillemme. Pari rasiaa hupenee meiltä nopeasti. Raiderissammekin eli tapahtumajärjestäjälle annettavassa toivelistassa mainitaan kauden hedelmät ja marjat, joten kesällä takahuoneissa on usein mansikoita sekä esimerkiksi herneitä ja pensasmustikoita.
Saimme vinkin hankasalmelaiselta hunajantuottajalta, että tuoreita mansikoita kuuluu syödä tuoreen hunajan kanssa. Tapasimme tuottajan erään tanssilavakeikan päätteeksi, kun hän yritti ostaa meiltä CD-levyä hunajalla. Kauppoja ei tullut, mutta hän ryhtyi tuottamaan meille nimikkohunajaa, jota myymme keikoilla muun fanitavaran ohessa.
Keikkareissuilla yövymme mieluiten mökeillä, joita ystävät, läheiset ja kaukaisemmatkin sukulaiset tarjoavat käyttöömme, tai sitten varaamme vuokramökin. Mökeillä on kiva viettää vapaa-aikaa yhdessä: saunoa, uida ja grillata. Uuden musiikin kilpailussa totuimme lähes viikoittaiseen hotelliyöpymiseen, mutta se tuntui meille liian bisnesmiesmäiseltä.
Grilliruoasta parsa on yhteinen suosikkimme. Itse olen tykästynyt grillattuihin herkku-sieniin: kun niistä poistaa jalan ja laittaa sisälle sulatejuustoa, lopputulos on mehevä. Erinomaisen nopean kastikkeen grillattaville saa sekoittamalla kermaviiliä ja sinappikurkkusalaattia.
Saunassa on joskus mukava tehdä kiuasmakkaraa. Muuten olen syönyt itseni grillimakkarasta ulos, sillä sitä on tarjolla joka ilta tanssipaikoilla. Olemme keikkailleet Komiat-yhtyeen kanssa vuodesta 2017, joten näihin vuosiin mahtuu aika monta grillimakkaraa.”
Timothy Kühn, ravintoloitsija, Saltbodan, Loviisa
”Ihmiset kaipaavat tuttujen makujen äärelle”
Perheemme on pyörittänyt Saltbodan-kesäravintolaa Loviisan historiallisella laivasillalla vanhassa tullimakasiinissa jo 40 vuotta. Kaikkina näinä vuosikymmeninä kala on ollut meille tärkeä raaka-aine. Olemme tehneet pitkään yhteistyötä paikallisten kalastajien kanssa, ja se on edelleen tärkeää, mutta nykyään ostamme kalaa ja muitakin raaka-aineita myös Kesprolta.
Klassikkoannoksiamme ovat lohikeitto, bouillabaisse eli ranskalainen kalakeitto Saltbodanin tapaan ja paistetut silakat. Emme kuitenkaan ole vain kalaravintola, meiltä saa myös muuta ruokaa.
Pyrimme suosimaan lähituottajien tarjontaa. Kahvimme on Loviisan kahvipaahtimosta ja saaristolaisleipä paikallisesta leipomosta. Loviisassa on satavuotias taikinajuuri, johon leivomme leipämme usein itse, kunhan vain ehdimme. Kuumin sesonki meillä on juhannuksesta koulujen alkuun.
Emme niinkään seuraa trendejä vaan pidämme kiinni perinteistä. Ravintolatoiminnasta eläköitynyt äitini ei arvostaisi, jos laittaisimme korianteria lohikeittoon, eikä varmaan moni asiakaskaan. Tässä maailman ajassa ihmiset kai-paavat tuttujen makujen äärelle.
Olen monikulttuurisesta perheestä – isäni, entinen merimies, oli saksalainen ja äitini suomalainen – ja lapsuudessani asuimme Välimerellä. Siksi meille on aina ollut tärkeää, että myös ulkomaalaiset purjehtijat tuntevat olonsa kotoisaksi Saltbodanissa. On espressoa, karibialaista rommia ja ranskalaista Pernod’ta. Kun hankimme espressokoneen jo 90-luvulla, suomalaiset asiakkaat ihmettelivät, mitä kahvia sellainen on.
Näinä 40 vuonna, jotka Saltbodan on ollut toiminnassa, suomalaisten ruokamaku on muuttunut paljon: on tullut eri puolilta kansainvälisiä vaikutteita, meillä esimerkiksi oli srilankalainen kokki. Toisaalta viime vuosina on alettu taas arvostaa perinteisiä mummon kons¬teja ja palattu esimerkiksi fermentointiin ja pikkelöintiin.
Omat kesäherkkuni liittyvät lapsuuden kesiin, jotka vietin usein mummolassa Kymenlaaksossa. Mummoni valmisti marjapuuroa, jota teen välillä edelleen, kun himo iskee. Vaari taas savusti lahnaa, ja ai että se oli hyvää – se syötiin sormin saman tien. Nykyisin savustan poikani pyytämiä lahnoja vaarin opeilla ilman savustuspönttöä kotini kakluunissa.”
Liisa Lindroth, viljelijä, Deliverde-puutarha, Turku
”Kesällä kokeillaan muutakin kuin jääsalaattia”
”Suomalaiset rakastavat perinteistä jääsalaattia, mutta ovat kesällä kiinnostuneita kokeilemaan muitakin salaattilajikkeita, esimerkiksi lehtisalaattia, lollo rossoa sekä tammenlehti- ja roomansalaattia. Niitä saa kotimaisena vain kesällä.
Salaattien lisäksi viljelemme mieheni Hannun kanssa puutarhayrityksessämme yrttejä ja muita kasviksia, joten saamme olla osa suomalaisten ruokaelämysketjua niin kotikeittiöissä, lounasravintoloissa kuin Michelin-ravintoloissa. Tämä työ kulkee meillä suvussa: vanhempani olivat kauppa¬puutarhureita ja poikani Eero on nyt yrityksemme toimitusjohtaja. Myös hänen puolisonsa Maija on mukana yrityksessä.
Yrttien osalta kesällä kasvaa grillaukseen käytettävien tuotteiden, kuten timjamin, rosmariinin ja mintun, kysyntä. Oma suosikkini on juuri minttu. Se sopii paitsi grillilihan myös kala-aterian kermaviilikastikkeen maustamiseen ja kesäisiin juomiin. Jos tarjolla on lammasta, laitan mintunlehtiä salaattiin.
Olemme viljelleet yrttejä yli 30 vuotta, ja moni kysyykin meiltä, mitä yrttiä kannattaa käyttää mihinkin ruokaan. Ajattelen kuitenkin, että oma suu on paras makukonsultti. Moni käyttää esimerkiksi tilliä kalaruokiin, mutta itse tykkään maustaa Hannun mökillä kalastamat ahvenfileet sitruunatimjamilla ja ranskalaisella rakuunalla.
Käytän yrttejä myös jäätelöön. Litra vaniljajäätelöä päästetään kunnolla pehmenemään ja joukkoon laitetaan runsaasti basilikaa tai minttua ja vähän vaahterasiirappia ja viherpippuria. Sekoitan kaiken sauvasekoittimella ja laitan takaisin pak-kaseen jäätymään ja tarjoan esimerkiksi juhannuspöydässä.
Juhannusvieraat saa ällistymään tarjoamalla rosollia, joka kuuluu ehdottomasti kesäruokiini. Kun rosollin tekee uusista porkkanoista, perunoista ja punajuurista, maku on aivan eri kuin joulupöydässä.
Ylipäätään meillä kotona kaapeista löytyy pitkälti vain kotimaista ruokaa; jos me viljelijät emme ole lojaaleja omalle alallemme, niin kuka sitten on.”
Lähiruoan suosio kasvussa
Suomalaiset suosivat aiempaa enemmän lähiruokaa: vuonna 2025 sen myynti kasvoi K-ruokakaupoissa 8 prosenttia. Lähiruoka on osa arkea, mutta sen kysyntä huipentuu kesällä ja jouluna.
K-ryhmän kyselytutkimukseen vastanneista 84 prosenttia kertoo ostavansa pien- ja lähituottajien tuotteita: kolmannes säännöllisesti, lähes puolet satunnaisesti ja noin 15 prosenttia lähes jokaisella kauppareissulla.
Suosituimpia lähiruokatuotteita ovat leipä ja leipomotuotteet sekä vihannekset ja juurekset. Ostamista ohjaa ennen kaikkea halu tukea paikallisia tuottajia, mutta myös tuoreus, maku ja laatu painavat valinnoissa.
Suurimpina esteinä lähiruoan ostamiselle pidetään hintaa ja saatavuutta, vaikka yli puolet olisi valmis maksamaan paikallisesta tuotteesta enemmän. Aktiivisimpia ostajia ovat keski-ikäiset ja iäkkäämmät kuluttajat.
Lähteet: K-Ryhmän myyntidata ja kyselytutkimus.
