PI619 paajuttu aloitus

Oman maan ruokaa

Suomalaiset haluavat syödä yhä enemmän kotimaista ruokaa. Myös ulkomailla on kiinnostuttu pientuottajiemme herkuista.

YKSI VÄLTTÄÄ SOKERIA, toinen ei syö lainkaan lihaa, kolmas on paleodieetillä. Saman perheen sisälläkin voi olla jo monta eri ruokavaliota, mutta yksi asia yhdistää yhä useampaa suomalaista. Valtaosa suomalaisista haluaa lautaselleen kotimaista ruokaa.

Taloustutkimuksen viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää ruoan kotimaisuutta tärkeänä, ja osuus on kasvussa.

Suomalaisen ruoan arvostaminen yhdistää ihmisiä taustaan ja koulutukseen katsomatta, kertoo aihetta tutkinut ruokakulttuurin professori Mari Niva Helsingin yliopistosta.

– Se on kiinnostavaa, sillä olipa melkein mikä tahansa muu ruokaan liittyvä asia, yleensä koulutus jollain tavalla määrittelee valintoja ja arvostuksia.

Myös K-ryhmän tuoreen ruokailmiötutkimuksen mukaan tiedostava kuluttaminen on kasvussa, ja lähiruoka osana sitä. Nivan mukaan lähiruoan kannatus on jopa laajempaa kuin esimerkiksi luomun tai Reilun kaupan tuotteiden.

– Ihmiset näyttävät yhä enemmän kaipaavan ja arvostavan sitä, että tuottaja on lähellä eikä jonkin vaikeasti hahmotettavan ketjun päässä. Varsinkin suoramyynnissä ruoka saa kasvot, Mari Niva sanoo.

SUOMALAISET LIITTÄVÄT KOTIMAISEEN ruokaan monenlaisia myönteisiä asioita. Sitä ostamalla halutaan tukea Suomen taloutta ja huoltovarmuutta, ja suomalaista ruokaa pidetään turvallisempana kuin ulkomaista.

Suomessa on vältytty suurilta ruokaskandaaleilta, ja myös erilaiset kampanjat ja poliittiset ohjelmat pyrkivät lisäämään kotimaisen ruoan kulutusta.

Mutta syövätkö suomalaiset sitten sanojensa mukaan? Ruoan tuonti on kaksinkertaistunut parissa kymmenessä vuodessa, mutta siitä huolimatta suomalaiset syövät pääosin suomalaista ruokaa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa syödyn ruoan kotimaisuusaste on noin 70 prosenttia.

Mari Nivan mukaan tämä on enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa välimatkat ja sen myötä myös kuljetusmatkat ovat lyhyemmät. Suomi onkin ruoan suhteen omavaraisempi kuin esimerkiksi Tanska tai Ruotsi.

– Joidenkin tuoteryhmien, kuten maidon, lihan ja leivän kohdalla kotimaisuutta pidetään Suomessa miltei itsestäänselvyytenä. Pitkälle prosessoitujen tuotteiden kohdalla alkuperä helpommin hämärtyy, Niva sanoo.

LÄHIRUOALLA EI OLE yhtä virallista määritelmää. Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijan Kirsi Viljasen mukaan esimerkiksi hallituksen lähiruokaohjelmatyössä lähdettiin kuitenkin siitä, että lähiruoka on paikallisruokaa, jota tuotetaan ja markkinoidaan lähinnä omalla alueella. Se edistää oman alueen paikallistaloutta ja ruokakulttuuria.

– Suomi on pitkä ja leveä maa, ja meillä on rikas alueellinenkin ruokakulttuuri, Kirsi Viljanen sanoo.

Viimeisen viiden vuoden aikana kauppoihin on ilmestynyt tiuhaan lähiruokahyllyjä. On erillisiä lähiruokamyymälöitä ja verkkokauppoja. Lisäksi Suomessa on kolmisen tuhatta maatilaa, jotka myyvät tuotteitaan suoramyyntinä kuluttajille.

K-ryhmän valikoimissa suomalaisten tuotteiden osuus on lähes 80 prosenttia. K-ruokakauppiaiden paikalliset ostot ovat kasvaneet neljänneksellä viimeisen viiden vuoden aikana.

Jotta kauppiaat ja paikalliset tuottajat löytäisivät toisensa paremmin, K-ryhmä on järjestänyt heille yhdessä Ruokatiedon kanssa Lähiruokatreffejä, joissa ruoan tuottajat pääsevät esittelemään tuotteitaan suoraan kauppiaille.

– Teemme pitkäjänteistä työtä sen eteen, että paikallisia tuotteita on hyvin saatavilla. Kauppiaat voivat ostaa tuotteita suoraan tuottajilta, ja olemme kannustaneet tähän entisestään. Näin voimme tukea paikallista liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä rikastaa ruokakulttuuria, sanoo K-Supermarketien ketjujohtaja Anne Hujala.

MAASEUDUN TULEVAISUUDEN alkuvuodesta teettämän kyselyn mukaan lähestulkoon puolet suomalaisista pitää kotimaista ruokaa liian kalliina. Toisaalta ruoan osuus kotitalouksien kulutusmenoista ylipäänsä on Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tasaisesti pienentynyt. Vuonna 2016 elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin meni kotitalouksien kulutusmenoista 11 prosenttia.

Edullisuus on pienituloiselle usein pakko, mutta professori Mari Nivan mukaan hinta on myös yksinkertainen, näkyvä mittari, johon on helppo kiinnittää huomiota ruokakaupan käytävillä luoviessa.

– Esimerkiksi ympäristöystävällisyys ja eettisyys ovat paljon vaikeammin mitattavissa, Niva sanoo.

Kirsi Viljasen mukaan tarjouskampanjat helposti vääristävät sitä, mikä on kuluttajan silmissä ruoan oikea hinta ja mitkä ovat Suomessa tuotetun ruoan tuotantokustannukset.

– Toisaalta lähiruoka on lisäarvo myös kauppiaille, ja siitä nousee paljon mahdollisuuksia. Ruoan alkuperä kiinnostaa. Suomalaisilla tuotteilla on kansainvälistäkin potentiaalia, mutta emme kilpaile volyymillä vaan laadulla, Kirsi Viljanen sanoo.

Hänen mukaansa suomalaisen ruoan tutkittuja myyntivaltteja ovat esimerkiksi turvallisuus ja hygienia. Suomessa käytetään kansainvälisesti verrattuna hyvin vähän antibiootteja tuotantoeläinten lääkinnässä, eikä salmonellaa käytännössä esiinny lainkaan. Pitkän talven takia kasvitauteja on vähän, minkä takia kasvinsuojeluaineita tarvitaan vähemmän.

– Lisäksi lyhyt, intensiivinen kesä vahvistaa luonnontuotteiden flavonoidipitoisuuksia ja makua, sanoo Kirsi Viljanen.

Suomessa ei myöskään ole sallittua käyttää esimerkiksi kasvinsuojeluaineena tunnettua, kiisteltyä glyfosaattia viljasadon pakkotuleennuttamisessa eli kypsymisen nopeuttamisessa ennen puimista. Kirsi Viljasen mukaan muissa EU-maissa on yleensä joustavampi linja – komissio vain suosittelee glyfosaattivalmisteiden käyttöä rajoitettavaksi ennen puintia.

MONI MIELTÄÄ KOTIMAISEN ruoan eettiseksi ja ympäristöystävälliseksi valinnaksi. Suomalainen ruokaketju on jäljitettävissä, ja läheltä tullut ruoka vähentää kuljetuksen päästöjä.

Toisaalta kuljetusmatkoilla ei ole kovin suurta merkitystä ruoan ympäristövaikutuksiin, ja myös kotimainen maatalous kuormittaa ympäristöä.

– Nämä ympäristövaikutukset kohdistuvat kuitenkin lähialueelle ja niihin pystytään puuttumaan heti. Kaukoruoan osalta meidän on helpompi sulkea silmät. Suosituimmilla lähiruokatuotteilla, kuten marjoilla, juureksilla ja leivällä, on myös lähtökohtaisesti pienempi ympäristövaikutus, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijan Kirsi Viljanen sanoo.

Parhaimmillaan suomalainen lähiruoka on kuten särki tai luonnonmarjat. Ne kasvavat kaikessa rauhassa itsekseen ja vain odottavat ottajaansa.

Lue lisää suomalaisten pientuottajien tuotteista

5.6.2019TEKSTI   Taina AhtelaKUVAT   Jenni Salminen (kuvitus)