Kahvin hinta ja alkuperä ovat kuuma puheenaihe
Suomalaiset ovat maailman kovimpien kahvinjuojien joukossa: paahdettua kahvia kuluu Suomessa asukasta kohden yli kahdeksan kiloa vuodessa, ja vuonna 2025 maahan tuotiin noin 43 miljoonaa kiloa raakakahvia.
Mokka maistuu suomalaisille niin arjessa kuin juhlassa. Suomessa myydystä kahvista noin kaksi kolmasosaa on vaaleapaahtoista, vaikka tummat paahtoasteet kiinnostavat vuosi vuodelta enemmän. K-ryhmän myyntitilastojen mukaan myös papu- ja pikakahvien suosio kasvaa tasaisesti, mutta suomalaisten ykkösvalinta on silti perinteinen vaaleapaahtoinen suodatinkahvi.
Viime aikoina kahvipöydissä on puhuttanut kahvipaketin hinta, mutta myös kahvinviljelyn ympäristövaikutukset ja viljelijöiden toimeentuloon liittyvät haasteet.
Kahvin hinnannousun taustalla on monta asiaa. Kahvi on herkkä kasvi, joka menestyäkseen vaatii oikeanlaiset olosuhteet, sopivan lämpötilan ja sademäärän. Viljelmiä ovat koetelleet sään ääri-ilmiöt – kuivuus ja halla – mikä on pienentänyt tuotantomääriä. Kahvin kuluttajahinnassa näkyvät lisäksi pitkät arvoketjut, joihin kuuluu vähittäiskaupan lisäksi monia muita toimijoita. Kustannuksia syntyy ketjun joka välissä.
Tulevaisuudessa EU:n metsäkatoasetus asettaa kahvin viljelylle uudenlaisia vaatimuksia. Asetuksella pyritään varmistamaan, ettei Euroopassa juotu kahvi aiheuta metsien tilan heikkenemistä.
Jo nyt jokainen meistä voi poimia ostoskoriinsa vastuullisuussertifioidun kahvin. Esimerkiksi kaikilla Pirkka-kahveilla on Rainforest Alliance- tai Reilu kauppa -sertifikaatti. Ne määrittelevät tuotannolle tiukat vaatimukset, joilla pyritään suojelemaan sekä viljelijöiden oikeuksia että luontoa.
Pavulla on väliä
Tiesitkö, että eri kahvilajien kofeiinipitoisuudessa on eroja? Esimerkiksi robustassa on lähes kaksinkertainen määrä kofeiinia arabicaan verrattuna.
Lähteet: osto- ja myyntipäällikkö Jani Lehtoranta ja vastuullisuusasiantuntija Anna Blässar Keskolta, kahvi.fi, Elintarviketeollisuusliiton kahvi- ja paahtimoyhdistys.
