Juotko sinäkin kolme kahvikupillista päivässä?
Sen verran suomalaiset nauttivat kahvia keskimäärin – eli eniten koko maailmassa. Lue, miksi kahvi on meille niin tärkeää.
1. Kuinka paljon suomalaiset juovat kahvia?
Keskimäärin suomalainen kuluttaa yhdeksän kiloa kahvia vuodessa, mikä vastaa noin kolmea kuppia päivässä. Suomessa juodaan eniten kahvia koko maailmassa, mutta naapurimaat Ruotsi ja Norja tulevat heti perässä.
Kahvinjuonnin suosio pimeässä Pohjolassa yhdistetään usein kylmyyteen ja pitkään talveen, mutta Keskon osto- ja myyntipäällikkö Jani Lehtoranta nostaa esiin myös kahvinjuonnin sosiaalisen merkityksen.
– Kahvinjuonnin perinne on todella syvällä suomalaisessa kulttuurissa, niin arjessa kuin juhlassa. Hyvin harvassa ovat sellaiset tilaisuudet, joissa kahvinkeitin ei porise keittiössä, Lehtoranta sanoo.
2. Millaista kahvia suomalaiset juovat?
Suomalaiset suosivat eniten vaaleapaahtoista kahvia: kaikesta K-ruokakaupoista myydystä kahvista vain noin kolmasosa on tummapaahtoista. Ero on selkeä verrattuna eteläiseen Eurooppaan, jossa suositaan tummapaahtoista kahvia. Lehtorannan mukaan selitys löytyy suomalaisesta hanavedestä.
– Suomessa on todella puhdas juomavesi, joten veden makua ei tarvitse lähtökohtaisesti peittää vahvalla kahvilla.
Perinteistä suodatinkahvia, kuten vaaleapaahtoista Juhla Mokkaa, myydään kaupoissa ylivoimaisesti eniten, mutta myös uusia kahvitrendejä on noussut klassikkojen rinnalle.
– Suomalaiset ovat intoutuneet ostamaan koteihinsa kahvikoneita, mikä näkyy kahvipapujen myynnin kasvuna. Myös erilaiset pikakahvit ovat kasvattaneet suosiotaan, joskin myynti on vielä kokonaisuudessaan melko pientä, Lehtoranta kertoo.
3. Miksi kahvin hinta on noussut?
Kahvin hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan pörssissä. Kahvin viljely on pitkälti sääriippuvaista, joten huonot sääolosuhteet, kuten kuumuus ja tulvat, heikentävät satoja. Kun kahvia on vähemmän tarjolla, mutta kysyntä pysyy samana tai kasvaa, hinta nousee.
– Esimerkiksi Brasilia on ollut pitkään yksi tärkeimmistä kahvintuottajamaista, mutta viime vuosina sadot ovat kärsineet kuivuuden ja toisaalta hallankin takia. Tällaiset sään ääri-ilmiöt voivat vaikuttaa radikaalisti satoon, Lehtoranta tiivistää.
Toinen syy kahvin hinnan nousuun on Lehtorannan mukaan se, että kahvin kysyntä on kasvanut maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi monissa perinteisissä teekulttuurin maissa, kuten Kiinassa ja Intiassa ihmiset ovat alkaneet kuluttaa teen lisäksi myös kahvia.
– Viime vuoden aikana kahvin markkinahinta tuplaantui, mutta hintakäyrä on ollut nousussa jo vuodesta 2021. Kyseessä on siis jo pidemmän aikavälin trendi, Lehtoranta kertoo.
4. Onko suomalaisten kahvinjuonti muuttunut?
Lehtorannan mukaan suomalaiset juovat kahvia lähes entiseen malliin, joskin kahvinjuonti aloitetaan hieman myöhemmällä iällä: nuoret suosivat nyt kahvin sijaan energiajuomia. Toinen muutos aiempaan on, että suomalaiset ovat kiinnostuneempia tarjouksista ja alennuksista. Jos ennen ostoskoriin napattiin yksi paketti tarjouskahvia, nyt niitä saatetaan ottaa kaksi.
Lehtoranta kuitenkin muistuttaa, että kahvi on yksi kotitalouksien yleisimmistä hävikkituotteista. Kun kahvipaketti on ostettu kotiin, kannattaa se säilyttää kuivassa ja viileässä paikassa ja keittää kerralla ainoastaan se määrä, jonka aikoo juoda.
– Yhdestä kahvipaketista tulee noin 60 kupillista. Jos joka päivä kaataa yhden kupin viemäristä alas, se tekee vuositasolla jo kuusi kokonaista kahvipakettia, sanoo Lehtoranta.
RAKKAUDESTA KAHVIIN
Ennen perheenlisäystä olin intohimoinen kahviharrastaja: harjoittelin esimerkiksi oikeaoppista maidon vaahdottamista ja kuvioiden tekemistä. Ruuhkavuosien myötä harrastus on hieman jäänyt, ja usein arjessa määrä korvaa laadun. Pieni hifistelijä minussa asuu vieläkin, ja erityisesti viikonloppuisin tykkään panostaa kahviin.
Kun esikoisemme syntyi, päätimme hankkia kotiin kunnollisen kahvikoneen. Jos kerran joudumme valvomaan, niin ainakin valvomme laadukkaan kahvin voimin.
MARKKU NYKÄNEN, HELSINKI
