Vatsaongelmat Getty Images

Miten helpottaa kroonisia vatsavaivoja?

Vatsavaivat voivat johtua monesta syystä. Usein vatsavaivojen oireita voi helpottaa muuttamalla ruokavaliota, liikkumalla tai hallitsemalla stressiä paremmin.

KUN VATSA VAIVAA, on syytä käydä lääkärissä. Jos vaivojen syyksi ei löydy sairautta tai ruoka-aineallergiaa, apua voi hakea muualta.

Vatsakipuun, närästykseen, löysään vatsaan tai ummetukseen on monia hoitokeinoja. Aluksi on syytä huolehtia siitä, että perusarjessa on riittävästi liikuntaa, terveellisiä ja säännöllisiä aterioita sekä tarpeeksi unta.

– Yleisesti ottaen voi sanoa, että se, mikä on hyväksi keholle, on hyväksi myös vatsalle ja suolistolle. On myös helpottava ajatus, että arkisilla asioilla voi vaikuttaa vatsan ja suoliston hyvinvointiin, laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri Leena Putkonen toteaa.

Myös gastroenterologian erikoislääkäri, sisätautien erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova Terveystalo Oulusta on samoilla linjoilla.

– Vatsan hyvinvointi heijastelee kauttaaltaan ihmisen hyvinvointia. Yli puolet ihmisten vatsavaivoista on toiminnallisia eli niihin ei liity anatomisia poikkeavuuksia. Vatsan ja suoliston hyvinvointiin saattavat vaikuttaa jopa mieliala, vireystaso, nukkuminen ja stressittömyys. Myös sillä on merkitystä, onko ihminen tyytyväinen elämäänsä ja miten hän pystyy toteuttamaan itseään, Koivurova sanoo.

STRESSI TAI MURHEET saattavat vaikuttaa olennaisesti suolen toimintaan ja vatsavaivoihin. Stressin hallinta ja kuormituksen vähentäminen elämässä tekevät hyvää. Kun elämä on tasapainossa, hyvistä elämäntavoistakin jaksaa huolehtia paremmin.

– Jos on kiireinen päivä eikä ehdi syödä kunnolla tai syö hotkimalla töiden lomassa, on todennäköistä, että illalla olo on huono ja kärsii jonkinlaisista vatsavaivoista, Leena Putkonen toteaa.

Stressin lisäksi vatsa- ja suolistovaivojen takaa voi löytyä esimerkiksi lapsuuden traumatausta tai kuormittavat vastoinkäymiset nykyhetkessä. Jos oireissa on kyse mielenterveyteen liittyvistä asioista, mikään lisäravinne tai lääke ei poista vatsavaivaa.

Silloin on pysähdyttävä tutkimaan tilannetta mahdollisesti ammattilaisen kanssa.

– Jos käytännön muutokset eivät helpota vaivoja, rohkaisisin tutkimaan, voiko taustalla olla psykologisia asioita. On tärkeää uskaltaa kohdata menneisyyden peikkoja ja käsitellä asioita, Leena Putkonen toteaa.

LIIKUNTA EI MUOKKAA pelkästään lihaksia tai paranna peruskuntoa, vaan sillä on merkitystä myös vatsan ja suoliston hyvinvointiin. Hyvä lihaskunto erityisesti keskikehossa voi ehkäistä ilman pakkautumista suolistoon, ja sitä kautta vähentää vatsanväänteitä ja ilmavaivoja.

– Kaikki liikunta on hyvästä. Jos elämä on stressaavaa, kannattaa suosia parasympaattista hermostoa vahvistavaa liikuntaa, kuten pilatesta, taijia, joogaa tai vaikka rauhallista kävelyä, Leena Putkonen sanoo.

Jos ihminen on todella kuormittunut, hyvin korkean intensiteetin pitkäkestoinen liikunta voi vain lisätä rasitusta.

Ummetukseen voi auttaa ärhäkämpi liikunta, joka saa suolen toimimaan. Silloin kehoon kohdistuu pomppuja ja iskutusta. Moni juoksua harrastava kärsii välillä äkillisestä ulostustarpeesta, jopa kesken lenkin.

– Juoksussa syntyvä iskutus ja tärähtelyt ilmeisesti antavat signaalin suolistolle, että sen pitäisi tyhjentyä, Leena Putkonen sanoo.

Istumatyötä tekevä hyötyy taukoliikunnasta. Istuessa suolisto on kovassa puristuksessa ja kaipaa liikettä. Moni kärsii pitkään istuttuaan ilmavaivoista, jotka johtuvat siitä, että ilma pakkautuu suolistoon eikä pääse poistumaan.

Osa herkkävatsaisista saa helpotettua vatsavaivojaan taukojumpalla, istumisen ja seisomisen vuorottelulla tai jaloittelemalla työpäivän aikana.

Kiristävät vaatteet erityisesti vyötärön kohdalla estävät normaalia verenkiertoa. Vatsan kohdalta puristava asu voi aiheuttaa turvotusta ja kipuja, sillä se lisää painetta vatsan kohdalla. Tiukka vaate voi lisätä myös refluksitaudin oireita, kuten närästystä ja ruoan nousemista ruokatorveen.

SÄÄNNÖLLINEN RUOKAILU tekee hyvää vatsalle, pitkät ateriavälit taas eivät. Jos nälkäisenä syö kerralla paljon, erityisesti herkkävatsaisella ruoansulatus voi joutua koville.

Vatsaa hellivän ruokavalion tulisi sisältää mahdollisimman paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja, jotta ravinnosta saisi monipuolisesti kuituja ja polyfenoleja. Ne edistävät hyvää suolistomikrobikantaa.

Suolistomikrobit käyttävät mielellään ravinnokseen myös täysjyväviljoja, pähkinöitä ja siemeniä.

Ravitsemussuositusten mukaiset valinnat ovat usein myös suolistoystävällisiä.

– Jos tuntuu, etteivät pavut tai herneet sovi omalle vatsalle, niitä voi alkaa sietää syömällä ensin pieniä annoksia. Huolellinen kypsentäminen ja tölkkiversioiden suosiminen voivat auttaa, sillä ne sulavat usein paremmin. Tölkkipavuissa ja -linsseissä on vähemmän huonosti imeytyviä kuituyhdisteitä.

Aina terveelliseksi luokiteltu ruoka ei tue vatsan hyvinvointia.

– Esimerkiksi ruisleipä on erinomainen tuote, joka sisältää hyödyllisiä kuituja. Joillekin se kuitenkin aiheuttaa turvotusta ja suolen toiminnan muutoksia, Olli-Pekka Koivurova toteaa.

Hampaille tärkeä ksylitoli aiheuttaa joillekin vatsan löysyyttä ja ilmavaivoja.

– Kannattaa miettiä kokonaisterveyttä. Hampaille ksylitolista on kiistatonta hyötyä, eivätkä oireet ole vaarallisia vatsalle. Suurin osa sietää ksylitolia hyvin, lapset vieläpä paremmin kuin aikuiset, Koivurova kertoo.

Jotkut vatsaoireista kärsivät hyötyvät FODMAP-ruokavaliosta, jossa vältetään kasvikunnan tuotteissa esiintyviä, huonosti ohutsuolessa imeytyviä hiilihydraatteja. Heikon imeytymisen vuoksi ne fermentoituvat ja aiheuttavat suolistossa ja vatsassa kipuja, turvotusta, ilmavaivoja, närästystä tai ummetusta.

Apu tähän vaivaan voi löytyä pitkäketjuisia hiilihydraatteja pilkkovasta alfagalaktosidaasi-valmisteesta, joka otetaan ennen ateriaa.

– Maitohappobakteereja sisältävät ruoat ja juomat helpottavat säännöllisesti käytettynä monien oloa, vaikka tutkimusnäyttö niiden toimivuudesta on vielä vähäistä.

Maitohappobakteerituotteiden lisäksi vatsavaivoista kärsivän kannattaa kokeilla jogurtteja, viilejä, kefiirejä ja piimää. Myös hapatettu teejuoma* kombucha* voi toimia, sillä siinä on paljon suoliston tarvitsemia hyviä bakteereja.

SUOLISTOMIKROBIEN VAIKUTUSTA mielenterveyteen tutkitaan tällä hetkellä paljon. Uusimpien tietojen mukaan ihmisessä on enemmän bakteereja kuin ihmiskehon soluja. Vielä ei ymmärretä täysin, millainen toimiva suolistomikrobisto on ja miten se kommunikoi solujen ja kehon kanssa.

Nyt tutkitaan myös sitä, vaikuttaako sairaus tai sairauteen liittyvä käytös bakteerikantaan vai bakteerikanta sairauteen.

– Niin sanottu normaali bakteerikanta on hankala käsite, sillä terveidenkin ihmisten bakteerikannat vaihtelevat paljon toisistaan. Suoliston bakteerit näyttäisivät vaikuttavan esimerkiksi ylipainoon ja joihinkin psykiatrisiin sairauksiin. Syy ja seuraus -suhde ei kuitenkaan aina ole selkeä, Olli-Pekka Koivurova sanoo.

On selvää, että ihminen tarvitsee suolistomikrobeja. Bakteerittomilla hiirillä tehdyissä tutkimuksissa hiiret sairastuivat. Ne eivät olleet kognitiivisilta kyvyiltään lahjakkaita.

Suolistomikrobeilla on havaittu olevan vaikutusta jopa onnellisuuteen ja rauhallisuuteen. Tutkimustiedon mukaan esimerkiksi jogurtin nauttiminen rauhoitti mieltä ja lievitti stressiä.

– On lohdullista tietää, että omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa. Vaikka ihminen kärsisi kroonisesta vatsaan tai suolistoon liittyvästä vaivasta, hän voi elää hyvää ja mukavaa elämää, eikä sairauksien tarvitse antaa hallita arkea, Leena Putkonen toteaa.

5 vinkkiä: Helli vatsaasi

  1. Käytä alkoholia kohtuudella. Liikakäyttö näyttää nykytiedon mukaan olevan haitallista suoliston mikrobistolle. Happamat juomat voivat hidastaa vatsalaukun tyhjentymistä ja aiheuttaa vatsaoireita. Alkoholi voi vaikuttaa myös suoliston supisteluun ja stimuloida sen toimintaa aiheuttamalla ilmavaivoja tai löystyttämällä vatsaa.

  2. Suosi tummapaahtoista kahvia. Kahvin on todettu ehkäisevän suolistosyöpiä. Kahvin juonti vilkastuttaa suolen toimintaa, mikä voi auttaa ummetuksesta kärsiviä.

  3. Kokeile maitohappovalmisteita. Kysy apteekissa farmaseutilta tai pyydä vinkkiä ravitsemusterapeutilta sinulle sopivista valmisteista. Maitohappovalmisteita pitää käyttää pitkään, vähintään yhdestä kolmeen kuukautta, ennen kuin mahdolliset hyödyt tulevat esiin.

  4. Vältä tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaista käyttöä. Ne voivat aiheuttaa ylävatsavaivoja. Ibuprofeiinin jatkuva käyttö voi johtaa jopa vatsa- tai pohjukaissuolihaavaan. Parasetamoli sopii usein paremmin herkkävatsaisille.

  5. Älä syö turhia antibioottikuureja. Antibiootit voivat saada suoliston mikrobikannan epätasapainoon pitkäksi aikaa.

Lue lisää vinkkejä vatsan hyvinvointiin. Huolehdi vatsan terveydestä myös matkalla.

28.7.2021TEKSTI   Jenny Belitz-HenrikssonKUVAT   Getty Images