Tuotteen takana: Herkullinen hopeakylki

Suomen Sillikonttorin Matti Ruuska palautti perinteisen sillinjalostusosaamisen Suomeen.

SILLI ON OLLUT iät ja ajat duunarien arkiruokaa ja herrojen herkkua. Sillä on selvitty pula-ajasta ja herkuteltu juhlapöydissä. Uudet perunat ja silli ovat kesällä parasta antia. Itse olen perusmakujen ystävä. Pidän kevyesti sokerisuolatusta sillistä, joka liotetaan, paloitellaan ja tarjoillaan kevätsipulin ja smetanan kanssa avomaasiiklien kyytipoikana.

Olen sillillä kasvanut: isäni toimi sillituotteiden myyntiedustajana, ja itsekin lähdin sillibisnekseen jo 1970-luvulla. Sittemmin myin yritykseni ja ajattelin alkaa eläkepäiviä viettämään. Tulin katumapäälle, kun sillinjalostus Suomessa vähitellen lopetettiin. Halusin palauttaa sillinjalostuksen taas Suomeen. Nyt valmistamme artesaanisillejä Uudessakaupungissa.

Olen ollut kalastusaluksellakin mukana, vaikka ei minua sinne töihin otettaisi. Se on niin kovaa hommaa, että siihen tarvitaan rautaista ammattitaitoa. Parvia etsitään yöllä pilkkopimeässä kaikuluotaimen avulla. Jos tulee vähänkin valoa, parvi sukeltaa piiloon. Kalastusalukset ovat isoja ja kestävät merenkäyntiä, mutta nuottausta myrsky haittaa. Ja Atlantilla tuulee aina. Joskus kalaa etsitään useita päiviä.

Syön silliä päivittäin. Parista sillipalasta saa tarvittavan määrän D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja. Pähkähullua on tehdä sillistä kalajauhoa, syöttää se kasvatetulle kalalle ja sen jälkeen syödä kala. Se ei ole kalakantojenkaan kannalta järkevää. Silli kannattaa syödä ihan sellaisenaan: se elää valtameressä ja sen jalostusprosessi on kohtuullisen kevyt.

Sillillä on useita hyviä makukumppaneita. Makuja on maailma täynnä, ja uutuuksien kehittelyssä seuraamme makutrendejä. Silliä on tehty perinteisesti aina samalla tavalla, mutta uudet maut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Artesaanisillien uusimpia makuja on gin-kataja, johon käytetään Helsinki Distilling Companyn giniä.”

Suomen Sillikonttorin Artesaani Gin-katajasilli on saatavilla valikoiduista K-ruokakauposta.

2.6.2021TEKSTI   Satu KärkiKUVAT   Suvi Elo

Oliko juttu kiinnostava?

Kyllä (0)Ei (0)

Luitko jo nämä?