Tonnikalan jäljillä

Mitä kaikkea vastuullisesti tuotetussa tonnikalassa on huomioitu – ja miten asiat näkyvät tutuissa Pirkka-tonnikalapurkeissa?

Vastuullisen kalan merkit 

Kaikki Pirkka- ja K-Menu-tonnikalat on kestävästi kalastettu. Kestävästä kalastuksesta kertoo esimerkiksi se, että säilykepurkeissa on Dolphine Safe -merkki. Se varmistaa, etteivät tonnikalan pyyntimenetelmät vaaranna delfiinejä.

Pirkka-sarjasta löydät myös MSC-sertifioitua (Marine Stewardship Council) tonnikalaa. Sininen, ovaalinmuotoinen merkki kertoo, että tonnikala on MSC-sertifioitujen vastuullisten kalastusyritysten kalastamaa. K-ryhmä noudattaa ympäristöjärjestö WWF:n kalaopasta ja varmistaa kolmannen osapuolen tekemillä auditoinneilla, että tonnikalatoimittajien tehtaat ovat kunnossa.

Lajeilla on eroa

Tonnikalasta puhuttaessa helposti oletetaan, että on olemassa vain yksi tonnikalalaji. Lajeja on kuitenkin yhteensä 15, mutta niiden elinvoimaisuuksissa on eroja.

Suomalaisista tonnikalasäilykkeistä 93 prosenttia ei itse asiassa ole aitotonnikalaa ollenkaan, vaan sille läheisesti sukua olevaa boniittia eli skipjackia. Boniitti on pienikokoinen, runsaslukuinen ja elinvoimainen laji, joka uusiutuu nopeasti. Boniitti elää pääasiassa Atlantin, Intian valtameren ja Tyynen valtameren trooppisissa osissa.

Pi4 tonnikala2

Oikeat pyyntitavat

Tonnikalan kalastuksessa on syytä kiinnittää huomiota pyyntitapoihin. Pirkka- ja K-Menu-säilyketonnikalojen kalastuksessa käytetyt pyyntimenetelmät ovat vapaväline ja kurenuotta. Vapavälineellä kalastaminen tapahtuu aluksen takaosasta pitkillä puu- tai lasikuitutangoilla, siis onkien.

Kurenuotta on suuri, suppilomainen verkko, jolla tonnikalaparvi nostetaan merestä. Kumpikaan pyyntimenetelmä ei vahingoita merenpohjaa. Vastuullisesti kalastettaessa varmistetaan aina, että mereen jää tarpeeksi lisääntymiskykyistä kalaa. Sekä vapavälineellä että kurenuotalla kalastettaessa pyritään aina minimoimaan sivusaalis eli kalastuksessa kiinnijäävä muu meren eläimistö.

Tonnikala on maamme kolmanneksi suosituin kalalaji heti kasvatetun lohen ja kirjolohen jälkeen. Muualla maailmassa tonnikalanpyynti on jatkuvassa kasvussa, mutta MSC-sertifioidun tonnikalan osuus kokonaissaaliista on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Sen osuus vuonna 2019 oli 1,4 miljoonaa tonnia 5,1 miljoonasta tonnista.

Fiksut kuljetukset

Tonnikaloja kalastetaan isoilla valtamerilaivoilla, jotka tulevat maihin vain harvoin. Siksi tonnikalasaalis pakastetaan aluksella. Pienemmät rahtialukset kuljettavat tonnikalat maihin tehtaisiin, jotka sijaitsevat aivan sataman tuntumassa. Siellä tonnikalat sulatetaan, esikäsitellään ja kuumennetaan erikoiskäsittelyllä, jonka ansiosta ne säilyvät syömäkelpoisina vuosien ajan.

Pirkka- ja K-Menu-säilyketonnikalat ovat peräisin kestävistä kalakannoista Mauritiukselta tai Thaimaasta. Purkitettuna ne lähtevät meren yli Rotterdamiin Alankomaihin rahtilaivalla, jossa on paljon muutakin rahtia. Päästöjä pyritään minimoimaan myös varastoimalla tonnikalasäilykkeitä Rotterdamissa sijaitsevissa varastoissa ja kuljettamalla niitä kerrallaan iso erä Helsingin Vuosaareen pienemmällä laivalla.

Satamasta säilyketonnikala kulkee lyhyen matkan rekalla K-ryhmän keskusvarastoon Vantaan Hakkilaan, josta se jatkaa matkaa rekalla muiden tavaroiden kanssa ruokakauppoihin ympäri Suomen.

Artikkelia varten on haastateltu Johanna Vepsää MSC:stä ja Tuuli Luomaa K-ryhmästä.

Jäljitä tuotteesi

K-ryhmän uudelta Tuotteiden jäljillä -sivustolta voit lukea Pirkka- ja K-Menu-tonnikalasäilykkeiden matkan lisäksi myös Pirkan Reilun kaupan ruusujen alkuperästä sekä suomalaisen PROF Timber -puutavaran matkasta metsästä sahoille ja aina K-Rauta-kauppoihin asti.

Tulevaisuudessa Tuotteiden jäljillä -sivustolle on tulossa lisätietoa myös muista tuotteista ja niiden jäljitettävyydestä. Pirkka- ja K-Menu-säilyketonnikalapurkkeihin on tulossa QR-koodit vielä tämän vuoden aikana. Kun koodit luetaan kännykän QR-koodilukijalla, saadaan lisätietoja siitä, mistä kyseinen purkki on tullut ja miten sen sisältämä tuote on pyydetty.

Tuotteiden jäljillä -sivustolla voi tutustua tuotteiden tavaran-toimittajiin ja niiden tehtaisiin sekä K-ryhmän kala- ja äyriäis-linjaukseen, joka noudattaa WWF:n kalaopasta. Sivustolla kerrotaan myös, miten K-ryhmän oma laboratorio valvoo Pirkka- ja K-Menu-tuotteiden tuoteturvallisuutta ja laatua.

JULKAISTU   30.3.2021TEKSTI   Rosanna MarilaKUVAT   Jenni Salminen

Oliko juttu kiinnostava?

Kyllä (0)Ei (0)

Luitko jo nämä?