Paras huoltovarmuusteko on ostaa kotimaista
Ruoan huoltovarmuutta on parannettu Suomessa kriisi kriisiltä. Suomen ainutlaatuisen huoltovarmuusjärjestelmään osallistuvat myös kaikki ruokakaupat.
HUOLTOVARMUUS ON SANA, joka on tänä keväänä tullut kaikille tutuksi. Aiemmin harva tiesi siitä mitään, ja se on ollut myös jonkinlaisen vähättelyn aihe: onko sille enää edes tarvetta?
Esimerkiksi Ruotsissa on 2000-luvun alkupuolella suurelta osin purettu jo omat huoltovarmuusjärjestelmät. Suomessa ei ole uskallettu eikä haluttu.
– Suomessa on ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä. Euroopassa lähinnä Sveitsissä on käytössä vähän meitä vastaava malli, kertoo valmiuspäällikkö Lauri Kulonen Päivittäistavarakauppa ry:n vetämästä Kauppa- ja jakelupoolista.
Varautuminen on perusarvo
Kun kaupan hyllyt alkavat tyhjentyä, K-ryhmä muiden ruokakauppaketjujen tavoin välittää siitä tiedon myös Kauppa- ja jakelupoolin kautta Huoltovarmuuskeskukselle ja sieltä edelleen valtion viranomaisille ministeriöihin.
Jos oikeasti ravitsemuksellisesti tärkeä ruoka alkaisi loppua, voisi valtiovalta tarvittaessa päättää avata viljojen varmuusvarastot tai esimerkiksi alkaa säännöstellä joitakin tuoteryhmiä.
Koronakriisissä tällaiseen ei ole ollut tarvetta, mutta monelle muulle erityistoimenpiteelle, kuten ruokakauppojen hygienian tarkentamiseen ja kotiinkuljetusten lisäämiseen kylläkin. Ne on kuitenkin tehty kaupoissa omasta aloitteesta ja kimpassa muiden kanssa.
– Elintarvikehuollossa toimitaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Koronakriisissä on ollut käsin kosketeltavaa, miten hyvässä yhteistyössä yritykset ovat toimineet. Tässä on todella nyt punnittu vastuullisuutta, Lauri Kulonen sanoo.
Kun tankkaat autoa, maksat huoltovarmuudesta
Huoltovarmuutta harjoitellaan säännöllisesti. Vuonna 2018 ruokakaupat ja muut elintarvikealan toimijat harjoittelivat yhteistyötä ja kriisitoimia juurikin pandemian varalta.
Vaikka koronakriisi on tuonut monia yllätyksiä, on erilaisten kriisitoimien harjoittelusta ollut paljon hyötyä. Yhteistyö on valmiiksi hyvässä kunnossa.
Me kaikki osallistumme huoltovarmuusmaksujen maksamiseen. Huoltovarmuuskeskus saa rahoituksensa huoltovarmuusmaksusta, joka sisältyy energiaveroon. Kun käymme tankkaamassa auton, solahtaa 0,68 senttiä per litra huoltovarmuuteen.
Suomalaiset ovat ottaneet koronakriisissä jättimäisen digiloikan myös ruoan verkkokaupassa. Kasvua on ollut jopa 700 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa ruoan verkkokauppa on kasvanut vain 45 prosenttia.
Meillä on ollut siis valmius, ja nyt sitä on lähdetty toteuttamaan käytännössä.
Huoltovarmuutta parannettu kriisi kriisiltä
Huoltovarmuudesta vastaa Suomessa Huoltovarmuuskeskus – yhteistyössä elinkeinoelämän ja viranomaisten kanssa.
400 vuotta sitten huonojen satokausien varalle perustettiin Kruununmakasiinit. Varautumista vahvistettiin sotien jälkeen. 1920-luvulla rakennettiin ensimmäiset Valtion viljavarastot, ja perustettiin valtionyhtiöitä turvaamaan kriittisiä tarpeita, kuten lannoitteita ja polttoainetta.
Huoltovarmuutta on parannettu Suomessa kriisi kriisiltä, ja erityisesti 1970-luvun energiakriisi toi uuden muistutuksen, minkä jälkeen Huoltovarmuuskeskuksen alle perustettiin eri alojen pooleja. Ruokaketjun toimivuudesta huolehtii kolme poolia, joista kaupan hyllyillä olevien tavaroiden riittävyyden eteen töitä tekee Kauppa- ja jakelupooli.
– Meidän tehtävänämme on varmistaa päivittäistavaroiden saatavuus koko Suomessa, kaikissa oloissa, kertoo Lauri Kulonen.
Käytännössä kauppa- ja jakelupoolin tehtävänä on pitää yllä kaupan ja ruokaketjun toimijoiden hyvää yhteistyötä sekä auttaa valmistautumaan erilaisiin kriiseihin. Se toimii myös tiedonvälittäjänä valtion viranomaisten ja yritysten välillä.
K-ryhmän tärkeät valinnat
-
Kotimaisuusaste. K-ryhmässä kotimaisuuteen satsaaminen on arvovalinta, ja toimintaan sisältyy myös ajatus huoltovarmuudesta. Kotimaisuusaste lihan, leivän ja maidon suhteen on K-kaupoissa lähes 100 %.
-
Kauppoja ympäri Suomea. K-ryhmällä on Suomen laajin kauppaverkosto ja Suomen pohjoisimmat kaupat ovat nimenomaan K-kauppoja. Kun kauppoja on tasaisesti pitkin maata, varmistetaan sillä, että ihmiset saavat ruokaa myös kriisien tullen ja poikkeusoloissa.
-
Kauppiasmalli. Kun yllätyksiä tulee, ketteryydestä on hyötyä. Kauppiaat ovat voineet koronakriisissäkin nopeasti reagoida uuteen tilanteeseen ja luoda pikaisesti uusia toimintatapoja. Erityisryhmille on varattu omat kaupankäyntiajat, suojapleksejä asennettu ripeästi, kotiinkuljetuspalveluita laitettu käyntiin ja yhteistyötä alettu tehdä ravintoloiden kanssa. Myös verkkokauppa on ottanut pikaloikan monessa K-kaupassa.
-
Keskitetty logistiikka. K-ryhmällä on kaikkia K-kauppoja palveleva iso jakelukeskus, joka toimii joustavasti. Lisävarastotilaa saadaan helposti ja kuljetusyritysten kanssa on joustavaa sopia lisävuoroista. Keskitetty jakelu toimii kriisitilanteissa joustavammin kuin hajautettu.
