K-ryhmä tekee ruokakaupasta hiilineutraalin
K-ryhmä kehittää parhaillaan mallia, jolla ruokakaupoista voitaisiin tehdä hiilineutraaleja. Kolme K-ryhmän myymälää on jo aloittanut kokeilun tavoitteen saavuttamiseksi.
K-ryhmän parhaillaan käynnissä olevassa kokeilussa selvitetään, mistä kaupan hiilijalanjälki tarkalleen koostuu. Sen jälkeen määritetään toimenpiteet, joilla hiilijalanjälki saadaan pienemmäksi. Saadun mallin pohjalta K-ruokakauppojen toimintaa voidaan kehittää vähäpäästöisemmäksi, ja jäljellejäävä osa päästöistä on tarkoitus kompensoida.
Kylmälaitteet ja valaistus syövät energiaa
Kylmälaitteet, valaistus, ilmastointi, lämmitys ja logistiikka ovat ruokakauppojen suurimpia energiankuluttajia. Pilottihankkeeseen osallistuva hämeenlinnalainen K-Market Visamäki on jo lähtenyt ilmastotoimiin uuden mallin mukaisesti.
– Kaikkien kylmälaitteiden, esimerkiksi juomakaappien, ei tarvitse olla öisin päällä. Muiden kylmälaitteiden energiankulutusta vähennetään ovilla ja eteen laskettavilla verhoilla. Valaistukseen käytämme vain ledvaloja, siinä olemme jo edelläkävijöitä, sanoo K-Market Visamäen kauppias Kimmo Itäaho.
– Tavarankuljetus on ruokakaupan toiminnalle välttämätöntä, mutta sitäkin voidaan tehostaa. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri muistuttaa, että myös ihmisten liikkuminen kauppaan ja takaisin aiheuttaa päästöjä. Tähän voidaan vaikuttaa kauppojen sijoittelulla ja tiheydellä.
– Verkkokaupan käyttäminen ei poista liikkumisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, vaan käytännössä siirtää sen kaupalle. Kokonaispäästöt kuitenkin alenevat, kun ruokaa kuljetetaan samalla monille asiakkaille, Katajajuuri sanoo.
Kuljetusten hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa polttoainevalinnoilla, esimerkiksi suosimalla biokaasua tai uusiutuvaa dieseliä käyttävää kalustoa. Tärkeintä on pyrkiä kuljettamaan täysiä kuormia ja järjestää saapuvalle kuormalle riittävät tilat. Näin kuorman purkuun käytettävä aika jää mahdollisimman lyhyeksi. Vaikka kuljetusauto sammutetaankin kuorman purkamisen ajaksi, auton kylmäkoneiden on pysyttävä käynnissä. Sekin kuluttaa koko ajan energiaa.
Ruokahävikki mahdollisimman vähiin
Ruokahävikki on erityisen haitallista ympäristölle, sillä siinä haaskataan ruuan tuotantoon, kuljetukseen ja varastointiin käytetyt resurssit. Kun ruoka päätyy roskiin, kaikki ruuan tuotannon ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan.
Ruokahävikin välttämiseksi K-Market Visamäessä on jo tehty paljon. Biojätteisiin menee ainoastaan pilaantuneet hedelmät ja vihannekset sekä mehukoneesta jäävät appelsiinin kuoret. Hävikkiä vähennetään alennuslaputuksilla ja henkilökunnan kouluttamisella hävikinhallintaan. Kaikki syötäväksi kelpaava päiväysvanha ruoka menee seurakunnan organisoimaan ruoka-apuun. Eläinperäiset tuotteet pakastetaan viimeisenä käyttöpäivänä ja luovutetaan eteenpäin pakastettuna.
– Meillä on hyvät ennuste- ja tilausjärjestelmät hävikin hallintaan. Kun tietyt tuotteet päätyvät toistuvasti ruoka-apuun, voimme kiinnittää huomiota tilausmääriin ja -aikoihin. Osaa tuotteista myydään paremmin loppuviikosta, osaa alkuviikosta. Mitä enemmän seurantaa tehdään, sen enemmän pystymme viilaamaan toimintaamme, Kimmo Itäaho sanoo.
Tiukan optimoinnin riskinä voi olla valikoiman pieneneminen. Itäahon mukaan ensin yritetään löytää keinoja tuotteen pitämiseksi valikoimissa, mutta jos jonkun tuotteen kiertonopeus ei vain riitä, vastuullisinta on poistaa se valikoimasta.
Kuluttaja voi vaikuttaa suunnittelemalla ostoksensa
Kuluttajan tehtäväksi jää suunnitella ostoksensa niin, että kaikki hankittava ruoka myös kulutetaan. Suurempia määriä ostava voi pakastaa osan tuotteista käyttöä odottamaan. Kotitalousjätteen lajittelu ja kierrätys jäävät myös kuluttajan vastuulle. Vinkkejä jätteiden kierrätykseen voi etsiä paikkakunnan jäteyhtiön nettisivuilta.
Kimmo Itäaho sanoo, että vastuullisuus merkitsee hänelle kauppiaana paljon.
– Haluamme olla vaikuttamassa siihen, millaisen Suomen jätämme seuraaville sukupolville. Lähdimme tähän pilottihankkeeseen mukaan, jotta voimme olla ensimmäisten joukossa viemässä hyviä toimintamalleja myös muihin kauppoihimme. Samalla opimme lisää vastuullisuudesta ja voimme käyttää tietoa omassa arjessamme.
K-ryhmä on sitoutunut kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteisiin ja asettanut kunnianhimoiset päästötavoitteet sekä omalle toiminnalleen että toimitusketjulleen. Keskon hankkima sähkö K-kauppoihin ja muihin Keskon kiinteistöihin Suomessa on 100 % uusiutuvaa, ja K-ryhmä on Suomen suurin aurinkovoiman tuottaja ja käyttäjä. Päästöjä vähennetään aktiivisesti muun muassa kauppojen energiankäytön ja logistiikan optimoinnilla.
Asiakkaidensa käyttöön K-ryhmä tuo loppuvuoden aikana mittarin, joka kertoo ruokaostosten hiilijalanjäljen. Osana K-Ostokset-palvelua oleva hiilijalanjälkimittari on sekin rakennettu yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa.