CarrotRevolution avaus

Anna lapsen kokata!

Asuuko teillä ennakkoluuloisesti uusiin ruokiin suhtautuva lapsi tai nuori? Uuden ruokasukupolven kiinnostus keittiöpuuhiin voi saada alkunsa oman koulun kokkauskerhossa. Pääasia, että saa tehdä itse, kokeilla ja syödä yhdessä.

– Mitä leivinjauhe tekee, Antti Rantamoijanen kysyy.

– Taikina tulee pulleaksi, joku lapsista tokaisee.

– Sitten mekin tullaan pulleiksi, toinen lapsista sanoo ja kaikki alkavat ilakoida.

Tällaisista hetkistä rakentuu Krokon kokkikerhon tämän kertainen kokoontuminen Laajasalon koululla Itä-Helsingissä. Paikalla on 11 koulun 1.–2.-luokkalaista, kokkikoulun opettajat Antti ja Jenni Ankkuri, kokkikoulun perustaja Olli Freese sekä koulun lähellä sijaitsevan K-Supermarket Laajasalon kauppias Teppo Ojala.

– Haluamme avata lapsille ovet keittiöön ja samalla kasvattaa uutta ruokasukupolvea. Ruoka yhdistää perheitä ja tuo iloa, mutta myös eriarvoisuus näkyy lautasella. Ruoanlaitto on kansalaistaito, jonka soisi olevan kaikkien saatavilla, kertoo Olli "Olligaattori" Freese, kokkikerhoidean isä.

Koko homman takana on Carrot Revolution start-up, jonka missiona on tarjota matalan kynnyksen ruokakursseja ala-asteikäisille lapsille heille tutussa ympäristössä ja hyödyntää esimerkiksi koulujen iltapäivisin tyhjiksi jääviä tiloja.

CarrotRevolution 0

– Mä olen kuorinut aikaisemmin mummon luona. Se oli kivaa, kertoo kakkosluokkalainen Kristian. Nyt hän kuorii porkkanaa ja tarttuu pian leikkuulautaan.

– Tää on skeittilauta, jota pitkin se porkkana menee.

Tällä kertaa kokkikerhossa valmistetaan porkkanamuffinsseja ja porkkanaista smoothieta. Ella kertoo tehneensä porkkanamuffineja mummilla ja vaarilla.

Ruoka ja siihen liittyvät valinnat vaikuttavat suoraan lasten hyvinvointiin. Asenne ruokaan ja ruokailuun myös periytyy. OECD-maiden vertailussa suomalaiset perheet ruokailevat vähiten yhdessä. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön Elon tutkimuksen mukaan vain joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä. Sama tutkimus kertoo myös, että suomalaiset haluaisivat viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan äärellä.

– Yhdessä kokkaaminen ja syöminen vahvistavat monia tärkeitä elämäntaitoja kuten empatia- ja yhteistyötaitoja ja luovuutta, Olli Freese sanoo. Kerhoa vetävät kotitalousopettajaopiskelijat Antti Rantamoijanen ja Jenni Ankkuri ovat samaa mieltä.

– Lasten kasvoilla näkyvä ilo palkitsee eniten. Mutta tässä on oltava silmät selässäkin, kun opettaa pieniä koululaisia, Jenni Ankkuri kuvailee ja huikkaa samassa ympärilleen: ”Joo, kaikki pääsevät kyllä kokeilemaan tehosekoitinta.”

CarrotRevolution1

K-Supermarket-kaupat ovat tähän mennessä tukeneet kokkauskerho-pilottia kolmessa koulussa pääkaupunkiseudulla. K-Supermarket kauppias Teppo Ojala tuli mielellään mukaan paikallisella koululla toimivaan kerhokokeiluun. Paikan päällä Ojala ohjaa tottuneesti lapsia ja kertoo hyviä käytännön niksejä porkkanan käsittelyyn. Vähitellen paljastuu, että ruokakauppias on koulutukseltaan myös kokki.

– Ruokareviirien laajentaminen alkaa lapsena. Tällainen kerho on luonteva tapa kertoa lapsille ruoan alkuperästä ja siitä kuinka ruoka päätyy lautaselle asti, Teppo Ojala kertoo.

CarrotRevolution3

– Saaks kohta maistaa, kysyy Ahmed.

Muffinit ovat juuri tulleet uunista. Osa muffineista on jäänyt kiinni vuokaan, mutta nyt kahtia menneet muffinit ovat oivia muffinihamppareita, kun puolikkaiden väliin laitetaan kermavaahtoa ja nonparelleja.

Kahden tunnin kokkauskerho alkaa olla lopuillaan, vaikka varsinainen h-hetki on vasta edessä.

– Täällä on parasta, kun oppii kokkaamaan ja sitten pääsee syömään, Jenni ja Momo kertovat.

Samuel muikistelee suutaan onnellisena, kun kerrotaan, että pian pääsee herkuttelemaan. Ensin tosin varmistetaan, että kaikki astiat on tiskattu, pöydät pyyhitty ja ruokatavarat viety paikoilleen kotitalousluokan kaappeihin.

Pääkaupunkiseudulla pilotoitujen kokkikerhojen jälkeen toiminta laajennetaan koko pääkaupunkiseudulle ja sen jälkeen Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun ja Joensuuhun. Näissä kaupungeissa on tulevia opettajia ja tulevia kokkikerhojen vetäjiä. Pedagoginen näkökulma on tärkeä osa Krokon kokkikoulua, ja taustalla tehdään yhteistyötä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa.

–Nää maistuu tosi hyviltä, Ella sanoo hymyillen maistettuaan itsetehtyä muffinia omin käsin katetussa pöydässä.

– Maailman parhaita, kuuluu vierestä.

CarrotRevolution4

Kiinnostaako kokkauskerho? Haluaisitko kerhon koulullesi? Lue lisää: Carrotrevolution.fi

Vinkkejä lasten ruoka-arkeen

Ruokareviirin laajentaminen alkaa jo lapsena ja lapsuudesta tutut maut ja ruokatottumukset seuraavat aikuisuuteen saakka.

  • Vanhempien ja läheisten suhtautuminen ruokailuun vaikuttaa myös lasten tottumuksiin. Olet itse iso esimerkki! Vaikka et itse pitäisi jostakin ruoka-aineesta tai mausta, lapsesi voi ja saa pitää siitä.
  • Aikuinen on aina vastuussa lapsen ruokailusta. Rohkaise ja kannusta lasta kokeilemaan uusia ruokia. Lapsen ruokailusta ja ruoasta huolehtiminen on välittämistä parhaimmillaan.
  • Syökää yhdessä! Se lujittaa perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luo lapselle ruokamuistoja.
  • Pöytätavat tarttuvat kuin huomaamatta myönteisessä ilmapiirissä. Ruokahetki on rauhoittumisen paikka koko perheelle.
  • Anna lapsen päättää kuinka paljon hän syö. Vanhemman tehtävänä on laittaa tarjolle ravitsevaa ruokaa. Lapsen, kuten aikuisenkin, ruokahalun aaltoilu on normaalia.
  • Uusiin makuihin tottuminen vaatii usein useita maistelukertoja ja erilaisten ruokien tarjoamisen kanssa kannattaakin olla kärsivällinen.
  • Lapsen ruokavalio luo pohjan aikuisuuden ruokatottumuksille. Monipuolinen ruokavalio kantaa pisimmälle.
  • Anna lasten tulla keittiöön ja auttaa ruoanlaitossa aikuisten valvonnassa. Lapsi voi auttaa esimerikiksi salaatinteossa ja pöydän kattamisessa.
  • Kun lapsi pääsee kokeilemaan, maistamaan, haistamaan ja tutkimaan miltä ruoka-aineet tuntuvat ja maistuvat, hänen kiinnostuksenda ruokaan ja ruokailuun kasvaa kohisten.
  • Ruoka, ruoanlaitto ja yhdessä ruokailu vahvistavat hyvinvoinnin lisäksi monia tärkeitä elämäntaitoja kuten empatia- ja yhteistyökykyä, luovuutta, matemaattista ajattelua ja päättelykykyä.

Lähteet: Martat.fi > Lapsiperheen ruoka ja Carrot Revolution

1.10.2018TEKSTI   Tanja RinkinenKUVAT   Petri Mulari