Aatto avannossa, palolaitoksella ja pukkina – näin suomalaiset viettävät joulua
Joulu on täynnä perinteitä, mutta millaisia? Tutustuimme viiteen omannäköiseen jouluun.
TUUKKA MIELONEN, 41, HELSINKI
”Joulupukkina oleminen on paras tapa viettää joulua”
”ESIINNYIN ENSIMMÄISTÄ kertaa joulupukkina 14-vuotiaana. Siitä on nyt 27 vuotta, ja koko tänä aikana vain kahtena jouluna en ole ollut joulupukki. Niinä vuosina joulu ei ole oikein tuntunut joululta. En tiedä parempaa tapaa viettää joulua kuin joulupukkina oleminen.
VALMISTAUDUN PUKIN rooliini huolellisesti. Kertaan aina etukäteen, minkä ikäisiä lapsia perheissä on, ja haastattelen perheiden aikuisia.
Kun puen joulupukin varusteet ylleni, koko olemukseni ääntä myöten muuttuu joulupukiksi. Ajan silloin autoakin selkä kyyryssä. Kerran yksi kaverini ei meinannut uskoa, että se olin todellakin minä, kun hiippailin heidän takapihallaan. Hän tuijotti pitkään ennen kuin vakuuttui, että Tuukka se on.
EN HALUA olla lapsille pelottava pukki, mutta pieni jännitys kuuluu asiaan. On mahtavaa nähdä, kuinka jännittynyt lapsi rentoutuu ja joskus jopa riehaantuu. Hyväksi jäänmurtajaksi olen havainnut sen, että jos kukaan lapsista ei uskalla tulla syliin, pyydän perheen isän polvelleni istumaan. Silloin viimeistään nauru raikaa. Enimmillään olen tehnyt yhdeksän keikkaa yhtenä aattona. Viimeinen vierailu on yleensä kahdeksaan mennessä. Sen jälkeen ajan kotiin, peseydyn, vaihdan vaatteet ja muutun taas Tuukaksi. Sitten syömme vaimon kanssa jouluaterian.”
SANNA HUUSKONEN, 54, VANTAA
”Yhtenä aattona katoin itselleni joulupöytään mustaamakkaraa”
”ASUN YKSIN, ja vietän myös useimmat jouluni yksin. Mutta en minä yksinäinen ole. Työskentelen lähihoitajana vanhusten hoivakodissa, ja monesti olen jouluaattoiltana työvuorossa. Järjestämme asukkaille ohjelmaa, pukeudun pukiksi ja jaamme heille lahjoja.
Ennen työvuoroa maistelen joululaatikoita, ja illalla töiden jälkeen kuuntelen joululauluja ja saunon.
VAPAINA JOULUINA ajan lapsuudenkotiini Nokialle viettämään aattoa itsekseni. Äitini asuu hoivakodissa ja isäni on jo kuollut, mutta heidän kotinsa on yhä suvun käytössä. Matkan varrella piipahdan Tampereella joululounaalla ja ostan aattoillaksi ihania jouluruokia, kuten tuoretta kalaa. Kerran katoin jouluateriani tamperelaisittain: mustaamakkaraa ja sinappisilakoita.
Aattoiltapäivänä käväisen joulukahvilla äidin luona hoivakodissa. Illalla nautin itsekseni hyvästä ruoasta, katson televisiota ja soitan muutamalle ystävälle. Joskus poikkean haudalle tai kirkkoon.
JOULUNVIETTO YKSIN tuntui vähän ahdistavalta joskus vuosia sitten, kun olin juuri eronnut – jouluisin kun korostetaan niin paljon yhdessäoloa perheen kanssa. Mutta nykyään pidän siitä juuri tällaisena. Joulu- tai tapaninpäivänä kutsun ystäviäni luokseni kylään. Valmistan päivällistä, jotain muuta kuin jouluruokaa, ja syömme yhdessä.
Yksi bravuureistani on inkiväärimarinoitu poron paahtopaisti, jonka reseptin olen napannut K-Ruoka-lehdestä. Se sopii ihanasti joulupyhiin.”
MINNA MIKONSAARI, 59 JA PETRI MIKONSAARI, 60, KESÄLAHTI
”Kaupalla joulun valmistelu alkaa jo toukokuussa”
”K-MARKET KESÄTORILLA jouluvalmistelut alkavat jo toukokuussa, kun teemme ensimmäiset kinkkutilaukset. Joulu on perinteiden aikaa, joten monessa perheessä samat ruoat toistuvat vuodesta toiseen. Silakka on hyvä esimerkki joulunajan suositusta tuotteesta, sillä sille on yleensä kysyntää kaupallamme ainoastaan ennen joulun pyhiä. Muutoin Kesälahti on muikkualuetta.
MEILLE KAUPPIAINA tuleva joulu on järjestyksessään jo 29. täällä Kesälahdella. Kun tuttu asiakas ajaa parkkiin, osaamme jo aika hyvin ennakoida, mitä hän on tulossa ostamaan. Maaseudulla jouluun valmistautuminen aloitetaan ehkä hieman aiemmin kuin kaupungeissa, sillä jouluruoat halutaan usein valmistaa alusta asti itse.
AATTONA KAUPALLA on rauhallista. Ihmiset ovat hyvällä tuulella ja käyvät hakemassa vain pieniä täydennyksiä, kuten korppujauhoja tai sinappia kinkun kuorruttamiseen. Meille kauppiaina on kuitenkin tärkeää olla itse paikan päällä varmistamassa, että kaikkien joulu sujuu mukavasti. On nimittäin ollut niitäkin kertoja, kun asiakas on polttanut yöllä kinkkunsa, ja olemme myyneet heille omamme.
Kello kaksi laitamme oven säppiin ja lähdemme ajelemaan itse joulunviettoon. Siinä hetkessä voimme huokaista, että puolen vuoden mittaiset valmistelut ovat vihdoin ohi. Ensi vuonna taas uudestaan.”
SAN TÖRNROTH, 59, TURKU
”Julistamme joulurauhan avannossa”
”JOKA JOULUAATTO kello kaksi iltapäivällä on vuoden kaunein hetki. Silloin Turun Avantouimarit julistavat joulurauhan Ispoisten uimarannan talviuintipaikassa. Olemme siellä yhdessä luonnon keskellä, kaikkialla on hiljaista ja rauhallista. Hetki on valtavan kaunis, esteettinen ja maaginen. Siitä alkaa meidän joulumme.
KÄYN TALVISIN avannossa lähes joka päivä. Kuulun Turun avantouimareiden hallitukseen, ja olemme mieheni Ulfin kanssa yhdistyksen aktiivisia talkoolaisia. Avanto on ollut tärkeä jouluperinteemme jo yli kymmenen vuoden ajan. Kun ulkomailla asuvat aikuiset lapsemme tulevat Suomeen jouluksi, on avanto heillekin joulun odotetuin hetki. Myös Pariisissa asuva siskoni lapsineen on ollut mukanamme ja ihastunut kovasti avantoperinteeseen.
TÄNÄ JOULUNA minulla on kunnia saada julistaa avantouimareiden joulurauha. Aattoiltapäivän aikana Ispoisten rannassa käy jopa satoja talviuimareita ja joulusaunojia – kaiken ikäisiä ihmisiä ja perheitä. Toivotamme toisillemme hyvää joulua, mutta enimmäkseen olemme hiljaa ja nautimme.
Uimisen ja saunomisen jälkeen, kun päivä jo hämärtyy, lähdemme kotiin. Teemme jouluruoat aina jo etukäteen valmiiksi. Näin saamme aattoiltana vain olla yhdessä, syödä kaikessa rauhassa ja pelata yömyöhään.”
MARKKU ISOKANGAS, 40, OULU
”Paistamme joulukinkun paloasemalla”
”JOULUAATON PERINTEISIIN paloasemalla kuuluvat joulukinkku, sauna ja joulukuusi. Meillä on asemalla keittiö, jossa paistamme kinkun. Joululaatikoita ja -torttuja tuomme yleensä kotoa. Jos hälytys tulee kesken saunomisen tai kinkunpaiston, kiukaat ja keittiön laitteet menevät automaattisesti pois päältä, ja olemme aina minuutissa lähtövalmiit.
OLEN TEHNYT töitä paloasemalla viisitoista vuotta. Teemme töitä 24 tunnin vuoroissa 2–4 hengen kokoonpanolla aamukahdeksasta seuraavaan aamuun, ja melkein joka joulu olen joko jouluaaton tai joulupäivän vuorossa. Myös rouva tekee kolmivuorotyötä sairaanhoitajana. Silloin kun meillä ei ollut vielä omia lapsia, ei ollut niin väliä, mitkä päivät ollaan töissä. Nyt meillä on 2- ja 8-vuotiaat lapset, ja yritämme sumplia kummankin työvuorot niin, että jossain kohtaa joulua olisimme kaikki yhtä aikaa kotona joulunvietossa.
JOULUT OVAT aika rauhallista aikaa meidän paloasemalla. Poliisilla on meitä enemmän päivystyskäyntejä, kun alkoholi on mukana ihmisten joulunvietossa. Itse en ole kertaakaan joutunut joulupyhinä isompaan pelastusoperaatioon, vaan yleensä hälytykset ovat pieniä tarkastuskäyntejä kodeissa tai liikenteessä. Ja kun palokunta saapuu lapsiperheen kodin pihalle, ovat lapset yleensä enemmän innoissaan kuin peloissaan.”
