Työuran tärkeä startti

Muistatko ensimmäisen työpaikkasi? Työelämän alkumetreillä on suuri merkitys oman alan löytymisessä. Moni nuori aloittaa uransa kaupasta tänäkin kesänä.

JOS TURKULAISELLA Vilma Koskisella olisi käyntikortti, siinä voisi lukea reteästi hevimestari. Vilma tietää kaiken kumkvateista, karambolasta ja mustajuurista. Ne eivät ole raskaan musiikin yhtyeitä, vaan turkulaisen K-Citymarket Ravattulan hedelmä- ja vihannesosaston herkkuja, joista Vilma huolehtii yhdessä osastovastaavan kanssa. Koskinen on vasta 25-vuotias, mutta hänellä on ollut vakituinen työpaikka jo kuuden vuoden ajan.

– Tiedän olevani onnekas, sillä moni ikäiseni etsii vielä paikkaansa tai sinnittelee epävarmoissa pätkätöissä. Kyllä se varmasti vaikuttaa itsetuntoon, jos tulee työnhaussa monta kertaa torjutuksi. Siksi toivon, että mahdollisimman monet yritykset uskaltaisivat palkata nuoria. Tilastokeskuksen mukaan nuorten työttömyys kasvoi viime vuonna yli neljä prosenttia. Yhteensä nuoria oli työttömänä 66 000. Lukuja nosti koronapandemia, joka heikensi nuorten työllistymismahdollisuuksia.

Vilma päätyi ensimmäisen kerran töihin K-Citymarket Ravattulaan jo yläasteen tet-harjoittelussa. Viikon mittainen jakso oli niin mukava kokemus, että Vilma haki kauppaan myös kesätöihin. Työvuoroja hän teki opiskelunkin lomassa. – Ensimmäisellä työkokemuksella oli valtava merkitys siinä, että löysin oman juttuni. Tuntui hyvältä päästä nuorena työn syrjään kiinni ja tienata omaa rahaa.Kaupan alalla onkin merkittävä rooli nuorten työllistäjänä. Yli viidesosa alle 25-vuotiaista nuorista saa ensikosketuksen työelämään nimenomaan kaupoissa. K-ryhmässä nuorten työllistämiseen on sitouduttu muun muassa 4H-liiton Ysit töihin -hankkeen avulla.

”Ensimmäinen työpäivä jännitti”

Vilma on peruskoulutukseltaan merkonomi, ja kaupan alan erikoiskoulutuksia hän on suorittanut työn ohessa K-ryhmän K-Academyssa. Hedelmä- ja vihannesosaston ammattiosaamista syventävä hevimestarikoulutus kesti vuoden. – Uskon, että töitä riittää ja minulla on mahdollisuus edetä uralla, jos olen valmis kehittämään itseäni. Haaveeni olisi päästä joskus pienen kyläkaupan kauppiaaksi, hän suunnittelee ja arvelee, että monella on yhä vääriä kuvitelmia kaupan alan työstä. – Ihmiset luulevat, että työni on yksitoikkoista.

Esimerkiksi heviosastolla saan toteuttaa visuaalista suunnittelua tuotteiden esillepanossa

Oikeasti tekemistä on valtavasti ja jokainen päivä on erilainen. Esimerkiksi heviosastolla saan toteuttaa visuaalista suunnittelua tuotteiden esillepanossa. Vilma on työskennellyt myös palvelutiskillä ja kotikeittiössä sekä vastaa kaupan somekanavien sisällöistä. Kun taloon tulee uusia ihmisiä, hän toimii työpaikkaohjaajana. – Heitä opastaessani yritän aina muistaa, että minuakin jännitti ensimmäisinä työpäivinä. Se on ihan normaali reaktio uuden haasteen edessä. Itse olen urallani oppinut eniten kohtaamisista asiakkaiden kanssa.

Nuoriso ei ole yksi massa

Mutta kuinka päästä työn syrjään kiinni, jos aiempaa työkokemusta ei ole? Pitkään nuorten palveluissa työskennellyt Jyväskylän kaupungin hankepäällikkö Tuija Kautto tietää, että moni nuori kokee työelämään siirtymisen stressaavana. – Nämä tunteet ovat vielä korostuneet pandemian myötä,kun työllistyminen on ollut entistä hankalampaa. Yhteiskunnan kriisit heijastuvat yleensä ensimmäisenä nuoriin.

Kolmetoista vuotta nuorten palveluja kehittänyt Kautto muistuttaa, että nuoruus on suurten mullistusten aikaa. – Jokainen varmasti muistaa, kuinka epävarmaksi tunsi itsensä työ- tai opiskelupaikkaa hakiessaan. Ei ole helppoa, kun yhtäkkiä pitää tietää, mitä haluaa ja miten sen saavuttaa. Jyväskylässä vastauksia kysymyksiin saa pian valmistuvasta nuorten talosta, jonka on tarkoitus tarjota 13–29-vuotiaille nuorille muun muassa ohjausta, neuvontaa ja mielenterveyspalveluja. – Nuorista puhutaan usein massana ja unohdetaan, että heidänkin joukossaan on erilaisia persoonia ja monipuolista osaamista.

Tyypillinen harhakäsitys on, että kaikki nuoret olisivat taitavia ja innokkaita digiosaajia. Ei se pidä aina paikkaansa, Kautto huomauttaa. Yksi ikiaikaisista kliseistä tietysti on, että nuoriso on pilalla. Ainakin, mikäli vanhemmalta sukupolvelta kysytään. – Usein myös hoetaan, että nuoret voivat huonosti, vaikka meillä on paljon nuoria, jotka nauttivat elämästään ja suhtautuvat tulevaisuuteen valoisin mielin. Tutkimusten mukaan nuorilla on monella tapaa perinteiset arvot: hekin haaveilevat vakituisesta työpaikasta, perheestä ja omistusasunnosta. 

Heti ei tarvitse osata kaikkea

Tuija Kautto rohkaisee työnantajia palkkaamaan nuoria ennakkoluulottomasti. Hänen mukaansa nuori työntekijä tuo työyhteisöön ja koko yrityksen toimintaan lähes aina uusia näkökulmia, jos häntä maltetaan kuunnella aidosti.– Nuoret uskaltavat kyseenalaistaa ja ravistella totuttuja tapoja. Se voi antaa mahdollisuuden tarpeelliseen muutokseen. Nuorelle ensimmäisillä työkokemuksilla on puolestaan valtava merkitys. Uskallan melkein väittää, että ne määrittävät hänen tulevaisuutensa.

Kauton mielestä uudella työntekijällä pitäisi olla aina mahdollisuus perusteelliseen työnohjaukseen. – Valitettavan usein kuulen nuorilta, että he eivät ole saaneet työssä riittävästi opastusta. Työnantajien kannattaisi muistaa, että nuori, joka saattaa olla aluksi epävarma, voi olla muutaman vuoden kuluttua tekijä, jonka osaamisesta kilpaillaan. Nuorten paineita Kautto haluaa vähentää muistuttamalla, ettei elämässä tarvitsekaan tulla koskaan valmiiksi. Uraa tehneetkin voivat muuttaa suuntaa.– Kannattaa lähteä rohkeasti etsimään ja kokeilemaan erilaisia työpaikkoja. Eikä se ole katastrofi, jos jokin työ osoittautuu pettymykseksi. Tuon jälkeen tiedät ainakin, mitä et halua tehdä.

Ujollekin tyypille mahdollisuus

Turun K-Citymarket Ravattulaa johtava Timo Ilmolahti on ollut kauppiaana jo 25 vuotta, mutta muistaa yhä ensimmäisen työpaikkansa.– Olin 15-vuotias, kun pääsin töihin kotikylän huoltoasemalle. Se oli tärkeä kokemus, sillä opin tuolloin ymmärtämään työnteon merkityksen ja oivalsin, ettei raha ole ilmaista. Tuntui hienolta saada ensimmäinen, käsin kirjoitettu palkkakuitti.Kannustavilla kollegoilla ja esimiehillä on ollut Timon uralla tärkeä rooli. – Kävin nuorena ensin kokkikoulun, mutta kauppiaanatoiminut appiukkoni Eikka Koskinen alkoi houkutella minua kaupan alalle. Hänen ansiotaan oli, että uskalsin lähteä tähän ammattiin.

PI521 timo ilmolahti

Samanlaisia elämyksiä Ilmolahti haluaa tarjota itse kauppiaana. Hän palkkaa Turun K-Citymarket Ravattulaan vuosittain 5–8 nuorta koko kesäksi ja on valmis antamaan heille lisääkin työvuoroja, mikäli kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. – Monet ovat rahoittaneet opintonsa tekemällä meillä töitä koulun ohessa. Varsinkin sunnuntaivuorot ovat haluttuja, koska niistä maksetaan kaksinkertaista tuntipalkkaa.

Työnhakijoissa Ilmolahti kiinnittää huomiota reippaisiin ja omatoimisiin nuoriin, jotka eivät epäröi soittaa perään tai tulla käymään kaupassa henkilökohtaisesti. Tärkeintä on oikea asenne, kaiken muun pystyy oppimaan työtä tekemällä. – Mutta olen myös sitä mieltä, että meidän esimiesten on annettava ujommillekin nuorille mahdollisuus työpaikkaan. Meille tuli kerran opiskelija, joka oli ensin todella arka, mutta hänestä kasvoi perehdytyksen ja työkokemuksen kautta huippuammattilainen. Olen onnellinen, että palkkasin hänet silloin.

Nuoret ovat tulevaisuutemme, heistä kannattaa pitää kiinni

Vaikka työ kaupassa on kiireistä, Ilmolahti pitää huolen, ettei ketään uutta työntekijää heitetä tehtäviinsä kylmiltään. Tulokkaat saavat henkilökohtaista ohjausta työpaikkaohjaajalta. Tavoitteena on, että nuoret oppivat tekemään kaupan töitä monipuolisesti kaikilla osastoilla.Työnantajana Ilmolahti kokee nuorten työllistämisellä olevan laajempaakin yhteiskunnallista merkitystä. – Suomi kärsii pian työvoimapulasta, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja syntyvyys vähenee. Palvelusektorilla tämä näkyy jo nyt. Meidän täytyy pitää huolta nuorista ja tarjota heille kiinnostavia työpaikkoja, etteivät he karkaa ulkomaille. Nuoret ovat tulevaisuutemme, heistä kannattaa pitää kiinni.

Kaupassa oppii työelämän tapoja

PI521 juhapekka

Kuopiolaisen Juha-Pekka Ämmälän tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki, mutta 17-vuotias nuorimies ei ota ammatinvalinnasta stressiä. Lukion toista luokkaa käyvä Juha-Pekka valmistautuu kesään, johon mahtuu sopivassa suhteessa lepoa ja tienaamista. Töitä on luvassa tutussa lähikaupassa, K-Market Pirtissä, jossa Juha-Pekka oli ensimmäisen kerran töissä tet-harjoittelussa peruskoulun 9.luokalla.

Tuolloin hän kävi kysymässä paikan päältä, löytyisikö hänelle töitä. – Ajattelin, että sillä tavoin erotun muista hakijoista. Kauppias Keijo Ollikaiseen Juha-Pekan lähestyminen teki vaikutuksen: työhaastattelu sovittiin heti seuraavaksi viikoksi. Tet-harjoittelussa Juha-Pekka purki kuormia, hyllytti tuotteita ja siivosi kauppaa. – Ensimmäisinä päivinä tunsin itseni epävarmaksi.

Kuopion K-Market Pirtissä kaikki kesätyöjaksot ovat kahden viikon mittaisia.

Näin mahdollisimman moni nuori pääsee tutustumaan työelämään Tavaraa oli paljon, ja minulta kesti hetken ennen kuin opin, missä kaikki tuotteet sijaitsevat. Mutta aika pian työn tekemiseen alkoi tulla rutiinia.Kun työkaverit ja kauppias tulivat tet-harjoittelun myötä tutuiksi, Juha-Pekka uskaltautui hakemaan kaupasta myös kesätyötä.

Hän oli jälleen liikkeellä ajoissa, heti tammikuussa ennen virallisen kesätyöhaun alkamista. Tuleva kesä on jo Juha-Pekan kolmas työkerta kaupassa. – On ollut kiva tietää jo vuoden alusta saakka, että on töitä tiedossa. Opiskelijana raha tulee tarpeeseen. Kuopion K-Market Pirtissä kaikki kesätyöjaksot ovat kahden viikon mittaisia. Näin mahdollisimman moni nuori pääsee tutustumaan työelämään.

– Voin suositella kauppaa ensimmäiseksi työpaikaksi. Siellä oppii työelämän tapoja, ohjeiden noudattamista ja asiakaspalvelua. Ja kun saa kerran jalan oven väliin, voi ollahyvät mahdollisuudet päästä samaan työpaikkaan uudelleenkin. Olen jo sanonut kauppiaalle, että voin tulla pian tekemään vuoroja kassallekin, kun täytän 18 vuotta.

10.5.2021TEKSTI   Sanna WalleniusKUVAT   Suvi Elo, Matias Honkamaa