Sijoittaminen vie kohti vapaita valintoja

Metallityöntekijä Karstulasta, opiskelija Kokkolasta ja järjestelmäasiantuntija Helsingistä. He kaikki sijoittavat, miksi? Tinkivätkö he jostain sijoittamisen takia?

Kaksi vuotta sitten elokuussa karstulalaisen Pekka Kauppisen, 28, pankkitilillä oli hieman tavallista enemmän rahaa. Hän oli juuri valmistunut oppisopimuskoulutuksella koneistajaksi ja saanut valmistumisstipendin. Myös veronpalautukset ja työpaikan lomarahat odottivat tilillä. Kauppinen ei kuitenkaan haaveillut moottoripyörästä eikä ulkomaanmatkasta. Sen sijaan rahojen sijoittaminen houkutteli.

Kauppisen kiinnostus sijoittamiseen oli saanut alkunsa jo vuonna 2012, kun Kauppisen isä oli 63-vuotiaana jäämässä eläkkeelle. Vain muutama kuukausi ennen eläkkeensä alkua isä halvaantui. Kauppinen laski, että hänen oma eläkeikänsä olisi lähes 68 vuotta.

− Isän kohtalo laittoi minut miettimään elämää ja työntekoa uudella tavalla. Tykkään työstäni, mutta en haluaisi paahtaa koko elämääni niska limassa töitä, sillä koskaan et voi tietää, mitä tapahtuu. Työmäärän keventäminen ja elämän epävarmuus ovat myös sijoitusasiantuntijoiden mukaan yhä useammin taustalla sijoittajaksi ryhtymisessä.

Sijoituskirjailija Merja Mähkä sanoo, että nykyään ihmiset sijoittavat entistä enemmän juuri siksi, että he tavoittelevat elämää, jossa ei tarvitsisi tehdä täysillä töitä eläkeikään saakka. Sijoittamalla kerätään varallisuutta, jonka turvin aiotaan tulevaisuudessa siirtyä tekemään lyhyempää työviikkoa tai vaihtaa alaa. Toiset taas sijoittavat kasvattaakseen eläkepussinsa kokoa.

− Sijoittaminen koetaan keinoksi, joka parhaimmillaan antaa mahdollisuuksia ja vapauksia tehdä omannäköisiä valintoja elämässä. Aiemmin sijoittamisesta puhuttiin insinöörimäisesti ja aika irrallaan arkielämästä. Nyt puheissa kuuluu vahvasti myös elämänäkökulma, Mähkä sanoo.

Työmäärän keventäminen ja elämän epävarmuus ovat myös sijoitusasiantuntijoiden mukaan yhä useammin taustalla sijoittajaksi ryhtymisessä.

Sijoittamiseen keskittyvissä blogeissa ja keskustelupalstoilla esiintyy usein sana firetys, joka tulee sanoista financial independence, retire early. Se tarkoittaa elämäntapaa, jossa pyritään säästämällä ja sijoittamalla taloudelliseen riippumattomuuteen.

Firetyksestä puhuu etenkin milleniaalien ikäluokka eli noin 25−40-vuotiaat, joilla on työelämää edessä vielä useita vuosikymmeniä. He ovat myös vanhempiaan tottuneempia puhumaan rahasta ja taloudesta ääneen, esimerkiksi blogeissa, podcasteissa ja sosiaalisessa mediassa. Merja Mähkän mukaan tämä on yksi syy sille, miksi sijoittaminen on yleistynyt.

− Kun tietoa on koko ajan enemmän saatavilla ja lähestyttävässä muodossa, yhä useampi löytää sen ja huomaa, ettei se niin vaikeaa ehkä olekaan. Myös Pekka Kauppinen tutustui aiheeseen ensimmäiseksi netissä, kun alkoi etsiä tietoa passiivisista tulonlähteistä.

− Huomasin, että yleisimpiä olivat muun muassa omien kirjojen ja biisien tekeminen sekä pörssiosakkeet ja rahastot. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa eivät kuulostaneet meikäläisen jutuille, joten aloin ottaa selvää pörssiosakkeista.

Sitoutuminen on tärkeintä

Kesällä 2015 Pekka Kauppinen osti ensimmäiset osakkeensa 22-vuotiaana. Omien sanojensa mukaan se oli enimmäkseen fiilispohjaista harjoittelua.

− Yritin myydä, kun olin voitolla ja ostaa halvalla takaisin. Tappiota tuli tehtyä, joskus vähän voittoakin. Jouduin syömään kuormasta jatkuvasti. Se ei ole ollenkaan toimiva tapa, Kauppinen sanoo. Lopulta Kauppiselle tuli muuta käyttöä sijoituksissa kiinni oleville rahoille. Hän myi kaikki osakkeensa pois ja jätti myös pörssin seuraamisen kokonaan vajaaksi vuodeksi.

Kun Kauppisen taloustilanne näytti valmistumisen jälkeen olevan jälleen plussan puolella, hän päätti aloittaa sijoittamisen uudelleen − tällä kertaa suunnitelmallisesti ja sitoutuneesti. Se kannatti. Kaksi vuotta myöhemmin hän postasi Facebookissa sijoittajien ryhmässä: ”Kahden osake- ja rahastosalkkuni arvot saavuttivat tavallisen tallaajan ensimmäisen virstanpylvään eli 10 000 euroa.”

Ennen sijoituksia hoidettiin pankkikonttorissa, nyt kaikki toimii verkossa parilla klikkauksella.

Merja Mähkän mukaan sijoitussuunnitelma ja etenkin siihen sitoutuminen ovat sijoittajan miltei tärkeimmät työkalut, jotka ehkäisevät paniikkiratkaisuja esimerkiksi silloin, kun omat sijoitukset ovat miinuksella.

− Suunnitelma on ensisijaisesti sopimus oman itsensä kanssa, että nyt sitoudun tähän niin ja niin moneksi vuodeksi, sanoo Mähkä. Sijoittamiseen ei tarvita isoja säästöjä tai muhkeaa palkkaa, vaan pienemmilläkin summilla voi aloittaa ja saada tuloksia. Merja Mähkän mukaan jopa 15 eurolla kuukaudessa pääsee alkuun.

Pekka Kauppinen sijoittaa sekä osakkeisiin että rahastoihin suoraan palkastaan. Hän työskentelee metallisahatyöntekijänä, ja hänen puolisonsa on kotihoidontuella pariskunnan puolitoistavuotiaan lapsen kanssa. Ensi talvena perheeseen syntyy toinen lapsi.

− Joka ikinen kuukausi menee jotain säästöön. Tärkeintä on se, että tulot ovat isommat kuin menot, jotta voi sijoittaa. Aiemmin tuhlasin kaikki rahani kulutukseen, mutta sitten tajusin, ettei kaikkea tarvitse omistaa. En koe, että joutuisin sijoittamisen takia luopumaan jostakin.

Kesätyörahat talteen

ina mattila Sijoittamisen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Kokkolalainen Ina Mattila aloitti 14-vuotiaana, kun hän sijoitti ensimmäiset kesätyörahansa rahastoihin. Idean hän sai vanhemmiltaan, jotka hekin sijoittavat. Säästäminen ja omista rahoista huolehtiminen olivat Mattilalle tärkeitä asioita jo alakouluikäisenä, jolloin hän piti euroistaan tarkkaa Exceliä. 

Lukiossa Mattila alkoi kiinnostua sijoittamisesta enemmän. Täysi-ikäistyttyään hän myi rahastonsa ja alkoi sijoittaa osakkeisiin. Nyt 23-vuotiaalla Mattilalla on osakesalkun lisäksi kolme sijoitusasuntoa, joista yhdessä hän asuu itse.

− Tavoitteeni on, että 35-vuotiaana olisin taloudellisesti riippumaton. Olen laskenut, että nykyisellä tahdilla se on realistinen tavoite. Mattila opiskelee ammattikorkeakoulussa tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi, ja hänellä on oma tietotekniikka-alan yritys.

Yhä nuoremmat ovat kiinnostuneet sijoittamisesta myös siksi, että se on yhä yksinkertaisempaa ja edullisempaa.

Tulot riittävät elämiseen ja sijoittamiseen. Sijoituksilla ja töitä tekemällä hän on kerännyt asuntojen ostamiseen vaadittavat alkupääomat ja saanut neuvoteltua asuntolainat pankkien kanssa.

Sijoituskirjailija Merja Mähkä uskoo, että yhä nuoremmat ovat kiinnostuneet sijoittamisesta myös siksi, että se on yhä yksinkertaisempaa ja edullisempaa. Ennen sijoituksia hoidettiin pankkikonttorissa, nyt kaikki toimii verkossa parilla klikkauksella.

− Muutama vuosikymmen sitten suoraan osakkeisiin ei kannattanut sijoittaa alle tonnilla, sillä toimeksiantokulut olivat niin suuret. Nyt verkkopankkien kulut ovat huomattavasti pienemmät. Samoin rahastojen kulut ovat laskeneet, Mähkä sanoo.

Myös nykyiset osakesäästötilit ovat tuoneet helpotusta kuluihin, kun luovutusvoitoista ja osingoista ei tarvitse välittömästi maksaa veroja. Ina Mattila sanoo, että sijoittajana on tärkeää pysyä kärsivällisenä.

− Minäkin olen tehnyt floppiostoja, mutta olen myös ajatellut olevani valmis häviämään sen, mitä sijoitan. 

Koronakuopasta lähtölaukaus

Riikka Heinonen Talvella 2020 helsinkiläinen Riikka Heinonen, 45, sai kirjeen pankistaan. Siinä kerrottiin, että jatkossa Heinosen omistaman etutilin korot olisivat tasan nolla. Hän oli säästänyt tilille monta vuotta. Kirje sai hänet havahtumaan.

− Tajusin, ettei ole mitään järkeä pitää säästöjä nollakorkoisella tilillä. Olin ollut kiinnostunut sijoittamisesta jo kauan, mutta vatuloinut vuosikausia.

Heinonen teki ensimmäiset sijoituksensa osakemarkkinoiden koronakuopassa, kun kurssit olivat matalalla. Hän aloitti tutuista yrityksistä, joiden tuotteet ja palvelut kuuluvat ihmisten arkipäivään. Heinonen sijoittaa mieluummin osakkeisiin kuin rahastoihin, jotta voi itse vaikuttaa siihen, milloin ja mihin rahat menevät. Pörssin seuraaminen tuo hänelle mielenrauhaa.

− Pyrin pitkäkestoisiin järkiratkaisuihin. Minulla on myös osakkeita, joiden kurssivaihtelu on välillä dramaattisempaa, mutta se ei huoleta. Aika korjaa vaihtelut yleensä.

Heinonen sanoo opettelevansa ostamaan myös nousevaan kurssiin. Hän ei jää harmittelemaan, jos joskus joutuu toteamaan, että olisi kannattanut ostaa enemmän jotain myöhemmin arvonsa moninkertaistanutta osaketta.

− Välillä sitä missaa hyviä tilaisuuksia, mutta harmittelu ei kannata. Pääasia on ostaa säännöllisesti ja hajautetusti.

Mummosalkulla turvaa elämään

Heinonen oli yli nelikymppinen aloittaessaan sijoittamisen. Sijoituskirjailija Merja Mähkän mukaan aina on hyvä ikä aloittaa, jos oma taloustilanne sen sallii. Erilaisilla tuotto- ja tavoitelaskureilla saa asetettua realistisia, omaan tilanteeseen sopivia tavoitteita.

− Jos alkaa sijoittaa vaikka vasta yli 50-vuotiaana, on vielä ihan hyvä mahdollisuus kerätä itselleen mukavasti lisäeläkettä, Mähkä sanoo.

Olemassa oleva asuntolaina ei Mähkän mukaan yleensä ole este rahasto- tai osakesijoittamiselle.  Sen sijaan jos on paljon kulutusluottoja tai muuta korkeakorkoista velkaa, ne kannattaa aina pyrkiä maksamaan ensin pois.

Jos alkaa sijoittaa vaikka vasta yli 50-vuotiaana, on vielä ihan hyvä mahdollisuus kerätä itselleen mukavasti lisäeläkettä.

Asiantuntijatyötä tekevä Riikka Heinonen asuu Helsingin keskustassa vuokra-asunnossa 10- ja 13-vuotiaiden tyttäriensä kanssa. Omistusasunnon ostaminen ei ole hänestä tuntunut realistiselta, sillä kodin nykyinen sijainti on hänelle tärkeä ja asuntojen hinnat ovat alueella korkeita. Sijoittamalla hän haluaa turvata talouttaan tulevaisuudessa.

− Kerään itselleni mummosalkkua eli ostan osakkeita, joita voin melko rauhassa kerätä pitkälle tulevaisuuteen. En voi ennalta tietää, minkälaiset eläkepäivät minua odottavat, olenko pysynyt terveenä tai ylipäätään elossa. Sijoittamalla saan edes vähän mielenrauhaa.

Sijoittamalla Heinonen toivoo turvaavansa myös tyttäriensä taloudellista tulevaisuutta. Hän uskoo myös positiiviseen talouskasvatukseen ja avoimeen rahapuheeseen.

− Joskus kerron tytöillekin, että hei kuulkaa, nyt äidin osakkeet ovat menestyneet, eikö olekin hienoa! 

Näin aloitat sijoittamisen

  • 1. Budjetoi. Aloita summalla, joka ei horjuta talouttasi. Jos ylimääräistä ei ole paljon, pääset alkuun jo muutamalla kympillä kuukaudessa.
  • 2. Aloita yksinkertaisesti. Indeksirahastoista kenen tahansa on helppo aloittaa. Jos haluat sijoittaa osakkeisiin, aloita tutusta, itseäsi kiinnostavasta kohteesta.
  • 3. Tee suunnitelma. Mieti, mihin pyrit ja aseta tavoite. Kokeile netin tuotto- ja tavoitelaskureilla, millainen tavoite on realistinen.
  • 4. Sitoudu. Tärkeintä on sitoutua siihen, että sijoittamasi rahat ovat toistaiseksi kiinni etkä ala laskusuhdanteessa paniikissa myymään sijoituksiasi.
  • 5. Tiedosta riskit. Sijoittaminen ei ole koskaan täysin riskitöntä. Älä sijoita varoja, joita ilman et tule toimeen. On aina olemassa riski, että menetät sijoittamasi rahat.
  • 6. Tutustu aiheeseen. Sijoittajien blogeista ja kirjoista saat vinkkejä, näkemyksiä ja perspektiiviä myös omaan sijoittamiseesi. 
12.10.2021TEKSTI   Mirja AarnioKUVAT   Mikko Vähäniitty, Päivi Karjalainen, Sanna Lehto, Vilja Harala