Ropposten perheessä kokataan monen erityisruokavalion mukaan

Ropposten pienessä kerrostalokeittiössä on tungosta. Lapset Jessica, Victoria ja Vanessa tekevät salaattia samalla, kun isä Simo pilkkoo perunoita. Äiti Jaana on polttanut porkkanat pohjaan, ja häntä naurattaa. Juttua varten tehtävän valokuvauksen takia koko perhe on poikkeuksellisesti mukana kokkaamassa. Normaalissa tilanteessa Jaana käskisi kaikkien häipyä keittiöstä.

Tiukkojen erityisruokavalioiden mukaisten ruokien valmistaminen on sen verran ajatusta vaativaa hommaa, että Jaana tekee sen mieluiten kokonaan itse. Silloin padat pysyvät hallinnassa ja monen eri ruoan tekeminen sujuu lähes liukuhihnalta. Silti ajatus samaan aikaan keittiössä pyörivistä lapsista saa Jaanan kauhistumaan.

– Rentoa kokkailua yhdessä? No ei meillä ainakaan, hän nauraa.

Hyvästi paahtoleipä

Perheen arjessa valmistetaan ruokia, joissa ei ole gluteenia tai maitoa missään muodoissa. Victorialla ja Vanessalla on useiden allergioiden ohjaamat ruokavaliot. Vältettävien ruoka-aineiden listalla ovat viljojen, maidon ja maitoproteiinin lisäksi soija ja useat kasvikset, hedelmät ja marjat. Lisäksi Vanessan autismiin liittyvä aistiyliherkkyys ja ADHD tuovat ruokailuun omat haasteensa. Vanessa ei esimerkiksi suutuntuman takia pysty syömään kaikkia sallittujakaan ruokia.

Perheen arki meni uusiksi seitsemän vuotta sitten, kun alle yksivuotiaalla Victorialla todettiin laajat ruoka-aineallergiat.

– Pidin itseäni huonona äitinä, kun en ollut tajunnut tytön jatkuvan rajun itkuisuuden johtuvan allergiasta.

Kun imettävän äidin ruokavaliosta karsittiin maito ja viljat, Victoria alkoi voida paremmin.

– Luopuminen arjen luottoeväistäni, paahtoleivästä ja maitokahvista, otti koville, mutta lapsen hyvinvointi meni tietenkin etusijalle.

Allergioiden löytyminen ja ruokavalion karsiminen auttoivat Victoriaa ja saivat Jaanan miettimään, voisivatko nelivuotiaan Vanessan mahakipuilut ja nirsoilu tiettyjä ruokia kohtaan johtua myös allergioista. Tutkimukset osoittivat, että Jaanan vaisto oli oikeassa.

Pidempiä kauppareissuja

Aluksi molempien tyttöjen kiellettyjen ruoka-aineiden listat olivat niin pitkiä, että vanhempia hirvitti. Hankalimmaksi osoittautuivat maito, vehnä ja sitruunahappo, joka rajasi pois lähes kaikki säilykkeet ja valmiit vauvanruoat. Ruokakaupassa kului aikaa tuntikausia.

– Normaali kauppareissu kesti aikaisemmin vartin. Nyt tutkin kolme varttia pelkkää leipähyllyä etsien leipää, jota tytöt voisivat syödä.

Uusi arki toi jatkuvasti eteen nopeita hoksottimia vaativia tilanteita. Jos kauppareissulla jäätelökioskista löytyi vegaanista ja kauratonta jäätelöä, sen pinnalla olleet nonparellit saattoivatkin sisältää vehnää.

Alussa erilaisen ajattelutavan opetteleminen ja lasten ruokien jatkuvat tarkkailu vei vanhempien voimia. Ensin Jaana yritti lanseerata maidottoman ja gluteenittoman ruokavalion koko porukalle, jotta ruokaa ei tarvitsisi joka päivä tehdä montaa eri sorttia.

– Ei siitä mitään tullut. Kaikettoman ruoan tekeminen viisihenkiselle perheelle oli kalleinta ikinä. Lisäksi en itse pystynyt luopumaan tavallisesta pastasta.

Tyttöjen kasvaessa tilanne on helpottunut, sillä aluksi karsittuja ruoka-aineita on voitu palauttaa pikkuhiljaa takaisin ruokavalioon.

Hämähäkkinakkeja ja ketsuppia

Hellan kaikki neljä levyä ovat päällä tänäänkin. Osa ruoista odottaa tiskipöydällä pääsyä kattiloihin. Ilman kahta isoa jääkaappia ei perheessä pärjättäisi. Kokkaamiseen menee paljon aikaa, joten kun siihen ryhdytään, ruokaa tehdään kerralla paljon.

Tavallisesti Jaana kyselee lapsilta, mitä he haluaisivat tulevalla viikolla syödä. Jessican ja Victorian lempiruoka on äidin makaronilaatikko tuplajuustolla, Vanessa rakastaa hämähäkkinakkeja.

– Pilkottuun nakinpalaan tökitään kahdeksan spagetinpalaa jaloiksi ja hämikset keitetään. Keksin ne, kun huomasin, että Vanessa söi ruoasta pelkät nakit, ja pastat jäivät lautaselle.

Nyt vuosien kokemuksen jälkeen Jaana on oppinut, että tutut arkiruoat menevät parhaiten kaupaksi, eikä siitä kannata stressata. Tärkeintä on, että lapset syövät edes jotain, vaikka ruokalista tuntuisikin toistavan itseään.

– Meillä syötiin aika pitkään alussa vain perunaa ja jauhelihaa eri muodoissa.

Päivittäistä ruoanlaittoa helpottaa ruokien varioiminen. Makaronista ja jauhelihasta valmistuu samalla kertaa sekä makaronilaatikko että pasta kastikkeella. Ruoan maustaminen tehdään vasta loppuvaiheessa, mieltymysten ja rajoitusten mukaan. Lisukkeita jokainen saa kerätä lautaselleen oman maun mukaan, tarjolla on usein esimerkiksi kurkkua ja maissia.

– Ketsuppi käy onneksi kaikille, vaikka raaka tomaatti ei tytöille sovikaan, Jaana nauraa.

Leipomisen uudet säännöt

Ruoan kustannuksista säästäminen on vaikeaa, sillä monia päivittäin käytettäviä tuotteita ostetaan kaksin kappalein: tavallinen maito ja allergisille sopiva. Tietyistä ruoka-aineista ei voi tinkiä, joten Jaana on keskittynyt hävikin minimoimiseen. Se vaatii päättäväisyyttä, sillä isolle perheelle ruokaa on kokattava paljon, mutta sen menekki vaihtelee ja hävikkiä syntyy.

– Olen luova ruokien jatkojalostamisessa. Hukutan jämiä Simon eväisiin, tai piilotan niitä lettuihin ja pannukakkuihin.

Herkuista perheessä ei ole erityisruokavalioiden takia myöskään suostuttu luopumaan. Lasten rajoitteet inspiroivat Jaanan opettelemaan gluteenitonta leipomista.

– Taikinan nostattaminen ksantaanilla vaati useita harjoittelukertoja ja sitkon saaminen psylliumin avulla oli vaikeaa. Ainekset eivät totelleet samoja sääntöjä kuin tutut maito, voi ja vehnäjauhot.

Jaanan ensimmäiset pullat olivat niin kovia, että hammas meinasi haljeta, mutta nuorimmat lapset maistelivat niitä rohkeasti.

– Netistä löytyi onneksi valtavasti hyviä ohjeita, ja leipomisesta tuli tosi kivaa. Gluteenittomia suosikkejani ovat porkkanakakku ja kääretorttu.

Tärkein hetki

Rutiineissa pysyminen ja tiukka ennakointi helpottavat arkea. Esimerkiksi reissuun lähdettäessä Jaana pakkaa mukaan gluteenitonta pastaa ja smoothieita ihan varmuuden vuoksi.

– Rentous on opittua. Aluksi stressasin liikaa ruokaympyröitä ja suosituksia. Sitten tajusin, että vertaamalla meitä muihin teen vain hallaa itselleni. Jos lapset lomalla syövät useampana päivänä peräkkäin ranskalaisia niin mitä sitten? Tsempataan taas kotona.

Yhteiset ruokahetket ovat kuitenkin asia, josta Jaana ei suostu joustamaan. Vaikka jokaisella perheenjäsenellä olisi erilainen ruoka lautasellaan, päivällinen syödään aina yhdessä. Samalla vaihdetaan myös kuulumiset.

– Onhan se vähän hassua, että kaikista hankaluuksista huolimatta juuri ruoka on se, joka yhdistää meidät saman pöydän ääreen.

Perhe Ropponen

Myyjä Jaana, 43, ja koneistaja Simo, 45, sekä tyttäret Jessica, 12, Vanessa, 10, ja Victoria, 7, asuvat kerrostalossa Helsingissä. Viikonloppuisin Ropposilla pelataan yhdessä lautapelejä.

Ota avuksi K-ruoka.fi ja K-Ruoka-sovellus

Kaikki K-Ruoka-lehdessä, K-Ruoka.fi-verkkosivuilla ja K-Ruoka-sovelluksessa julkaistut reseptit on testattu K-koekeittiössä ja merkitty erityisruokavaliomerkinnöillä.

K-Ruoka.fi-sivustolla ja K-Ruoka-sovelluksessa voi hakea reseptejä myös erityisruokavalioilla, mikä helpottaa suunnittelua.

K-Ruoan reseptien kehitystä ohjaavat kansalliset ravitsemussuositukset, mutta myös trendit ja ilmiöt. Tämä näkyy esimerkiksi erityisruokavalioiden kasvavassa määrässä. Myös lukijapalaute ohjaa reseptien suunnittelua.

Vinkit antoi K-Ruoka-lehden ruoka-asiantuntija Teresa Välimäki