Niksi-Pirkka sticker

Rakkaudesta suomalaiseen ruokaan

Mistä on suomalainen ruoka tehty, ja mikä siinä on erityistä? Ravintoloitsija, kauppias, ruokakulttuurin professori sekä Uudesta-Seelannista Suomeen muuttanut kertovat suosikkinsa.

Mitä on suomalainen ruoka vuonna 2024? Onko se karjalanpaistia ja muita perinneruokia vai kotimaisista raaka-aineista tehtyä savulohipastaa?

Molempia, jos asiaa kysytään suomalaisilta. Ruokatieto-yhdistyksen mukaan suomalaiset pitävät tämän päivän ruokakulttuurimme yleisimpinä piirteinä muutosta ja kansainvälisyyttä. Myös Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä sanoo, että muutos kuuluu elinvoimaiseen ruokakulttuuriin myös Suomessa.

− Ruokaperinne säilyy elävänä, kun sitä päivitetään, ja esimerkiksi kotimaisista raaka-aineista inspiroidutaan tekemään uusia ruokia. Makumaailma sadan vuoden takaa ei ehkä inspiroi enää nykyajan kokkailijaa.

Suuri muutos suomalaisessa ruokakulttuurissa tapahtui noin 30 vuotta sitten, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Sen seurauksena tuontikauppa ulkomailta vapautui ja ruokakauppojen valikoimat laajenivat.

Ruokaa puhtaasta luonnosta

Suomalaisten juhlapyhien ruoista moni on aikoinaan syntynyt niistä aineksista, joita on ollut saatavilla. Myös ruokien pitkä säilyvyys on ollut tärkeää. Vaikka nykyään lähes kaikkea saa ympäri vuoden, monet juhlaruoat ovat pysyneet hyvin perinteisinä.

− Minusta on ihastuttavaa, että esimerkiksi jouluisin syödään edelleen juureslaatikoita, vaikka niiden makumaailma on kaukana arkiruoistamme, Mäkelä sanoo.

Monista perinteisistä juhlaherkuista on tullut suomalaisille rakasta arkiruokaa.

− Mainio esimerkki on karjalanpiirakka, joka on nykyään kaikenikäisten suosima välipala, sanoo Mäkelä.

Ruokatiedon mukaan kotimaisten raaka-aineiden ja lähituotteiden arvostus on korkeaa. Kiinnostus raaka-aineiden alkuperään ja paikallisuuteen on lisääntynyt viime vuosina.

− Kriisiajat ovat varmasti tehneet suomalaisille näkyvämmäksi sen, että kotimaisen ruoan suosiminen on osa huoltovarmuuttamme, Mäkelä sanoo. Toisaalta arvostus ei aina näy käytännön teoissa, ja yleisen hintojen nousun myötä yhä useampi joutuu tekemään ruokaostoksilla valintoja ensisijaisesti hinta edellä.

Suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu Johanna Mäkelän mukaan puhtaat maut sekä kuluttajien luottamus tuotantotapojen turvallisuuteen. Kotimainen ruoka vahvistaa myös kansallisidentiteettiämme.

− Ruokaidentiteettimme perusta on järvistä, pelloista ja metsistä saatava ruoka − kalat, marjat, sienet, juurekset, viljat ja riista, Mäkelä sanoo.

Kotikokki Bridgette Hall-Smith: ”Suomessa arvostetaan satokausia, ja kaikki ovat syksyisin sienimetsässä”

”Rakastan yli kaiken korvapuusteja. Yritin leipoa niitä kotimaassani Uudessa-Seelannissa ennen kuin muutin vuosi sitten Suomeen. Ei niistä tullut oikeanlaisia, sillä esimerkiksi jauhot olivat erilaisia.

Olin pitkään kiinnostunut pohjoismaista, ja nyt muutettuani olen vaellellut suomalaisissa supermarketeissa ihastuneena. Miten käsittämättömät valikoimat leipiä ja leivonnaisia, maitotuotteita, leikkeleitä − ja ne karkkihyllyt! Uusiseelantilaisten ruokakulttuuri on peräisin monista eri maista. Siksi myös ruokakaupat ovat kapeammin erikoistuneita.

Hyvä ruoka on minulle sekä kehon että sielun ravitsemista. Olen aina rakastanut ruoanlaittoa. Teen paljon kana-kasvisruokia ja salaatteja. Kun muutin Suomeen, pohdin, löydänkö täältä hyvää japanilaista tai thaimaalaista ruokaa. Mutta täällä on valtavasti aasialaisia ravintoloita ja raaka-aineita. Suomalaisessa ja aasialaisessa ruoassa onkin paljon samaa, kuten rakkaus riisiin, kalaan ja kardemummaan.

Suomalaiset kasvikset, kuten peruna, porkkana ja salaatti, maistuvat oikeasti hyviltä. Eivät pahvisilta tai vetisiltä, kuten usein Uudessa-Seelannissa. Suomessa syödään terveellisesti, mutta silti täällä ei onneksi pakkauksissa huudeta kaloreita.

Suomessa näkyy vahvasti myös eri satokausien arvostaminen. Syksyisin kaikki suomalaiset näyttävät olevan sienestämässä. Siinä on jotain ihanaa suomalaisille tyypillistä vakavuutta.”

Suomi-ruoka-suosikkini

  • Suosikkiruoka: Lohikeitto
  • Perinneherkku: Korvapuusti
  • Parasta luonnosta: Kantarellit ja muut sienet
  • Herkullisin kala: Lohi
  • Paras marja: Mustikka
  • Autiolle saarelle ottaisin mukaan: Leipäjuustoa ja lakkahilloa

PI0124 Paajuttu Bridgette

Ravintoloitsija Tommi Tuominen: ”Suomalainen peruna, voi ja ruis ovat laadultaan ainutlaatuisia”

”Suomalaisen ruoan ominaispiirre on yksinkertaisuus. Ruokaperinteemme on pohjautunut pitkälti niukkuuteen ja satokausien antimiin. Se tekee ruoastamme tunnistettavaa ja suomalaisille itselleen tärkeää. Kokin näkökulmasta suomalaisen ruoan suoraviivaisuus on myös haaste: jos sovellat, onko se enää tunnistettavaa?

Perustimme Henri Alénin kanssa ravintola Finnjävelin juuri siksi, että halusimme luoda suomalaisista perinneruoista fine dining -annoksia − tuttuja klassikoita uudella tavalla tehtynä ja tarjoiltuna. Ruokalistan ikisuosikki on versiomme läskisoosista. Myös kansainvälisessä Bocuse d’Or -kokkikilpailussa suomalaiset kokit ovat uudistaneet klassikkoja, kuten hernekeittoa.

Suomalaisten raaka-aineiden erityisyys syntyy niiden puhtaista mauista ja korkeasta laadusta, jotka puhdas maaperämme takaa. Esimerkiksi suomalainen peruna on laadultaan ainutlaatuista. Sitä arvostetaan ulkomaillakin. Myös maito, voi ja ruis ovat meillä omaa luokkaansa.

Monilla suomalaisilla on perinneruoista oma tarinansa. Myös Finnjävelissä kerromme tarinoita annosten taustoista. Mutta ei suomalainen ruoka ole nykyään vain perinneruokia, se on myös makaronilaatikkoa ja pizzaa, suomalaiseen tyyliin.”

Suomi-ruoka-suosikkini

  • Suosikkiruoka: Läskisoosi
  • Perinneherkku: Lörtsy
  • Parasta luonnosta: Metsäsienet
  • Herkullisin kala: Kuha
  • Paras marja: Mesimarja
  • Autiolle saarelle ottaisin mukaan: Munivan kanan

PI0124 paajuttu tommituominen

K-Kauppias Antti-Jussi Kivi: ”Suomalainen laaturuoka on sekä raaka-aineita että valmisruokaa”

”Suomalainen valmisruoka on hyvä osoitus siitä, että kotimainen ruoka tarkoittaa paitsi hyviä raaka-aineita myös laadukkaita valmistuotteita. Itse tuskin söisin maksalaatikkoa, ellei sitä olisi saatavilla tutun kotimaisen merkin hyvänä valmisruokana.

Oman maan ruokakulttuurin arvostaminen ei tarkoita sitä, että on pitäydyttävä perinteisissä ruokalajeissa ja mausteissa. Suomalaiset ovat kiinnostuneita ruokatrendeistä, ja vaikkapa pastaa tai korealaista grilliruokaa voi valmistaa myös suomalaisittain. Toisaalta perinteisen suomalaisen ruoan yksinkertaisuus voisi lyödä läpi myös ulkomailla.

Suomessa syödään paljon sesonkikasviksia ja arvostetaan kotimaisia raaka-aineita. Kymmenen vuoden kauppiasurani aikana olen kuitenkin oppinut, että kotimaisten ja ulkomaisten tuotteiden vastakkainasettelu on turhaa. Olisi hienoa pitää valikoimassa vain kotimaisia kasviksia, mutta kyllä meistä moni jäisi kaipaamaan banaaneja ja appelsiineja.

Ihmiset tekevät valintoja sen mukaan, mihin heillä on mahdollisuus ja mitä he arvostavat. Monet suomalaiset suosivat esimerkiksi kotimaista lihaa ja paikallisia tuotteita. Niistä ollaan usein myös valmiita maksamaan, jos kompromissina voi valita vähän edullisemman puolalaisen omenan.”

Suomi-ruoka-suosikkini

  • Suosikkiruoka: Puikulamuusi ja poronkäristys
  • Perinneherkku: Runebergin torttu
  • Parasta luonnosta: Herkkutatti
  • Herkullisin kala: Lapissa pilkityt ahvenet
  • Paras marja: Metsämansikka
  • Autiolle saarelle ottaisin mukaan: Kananmunia

PI0124 Paajuttukauppias AJKivi

Syödään suomalaista

K-ruokakaupoissa myytävästä ruoasta lähes 80 prosenttia on kotimaista. K-ruokakauppojen valikoimissa on yhteensä noin 50 000−60 000 erilaista lähituotetta, mikä on Suomen suurin paikallisten tuotteiden valikoima.

K-ryhmän lokakuussa 2023 teettämään kyselyyn vastanneista 75 prosenttia sanoo ostavansa suomalaisia tuotteita tukeakseen kotimaista tuotantoa.

Ruokatuotteen kotimaisesta raaka-aineesta ja työstä kertova Hyvää Suomesta -merkki oli vuonna 2023 Taloustutkimuksen mukaan arvostetuin tuotteen alkuperästä kertova merkki ja Suomen viidenneksi arvostetuin brändi.

K-Ruoka.fi-sivuston suosituimpia reseptejä ovat muun muassa liha-makaronilaatikko ja nachopelti.

JULKAISTU   23.1.2024TEKSTI   Mirja AarnioKUVAT   Sanna Lehto ja Antti Rintala

Oliko juttu kiinnostava?

Kyllä (0)Ei (0)