Petteri Taalas: Onko maailmanloppu tulossa?

”Olen hankkinut ladattavan hybridiauton ja sähköpyörän työmatkoja varten.”

OLEN VIIME VUOSINA työni kautta tavannut valtionjohtoa eri maanosissa. Ilmastonmuutos on noussut puheisiin kaikissa tapaamisissa, myös kollegoideni parissa YK:n johdossa. Huoli ilmastosta on kova, ja se kasvaa. Tiede on näyttänyt ilmastonmuutoksen olevan käynnissä, ja muuttunut sää aiheuttaa yhä enemmän tuhoja. Ilmastonmuutoksen kieltäjien joukko on selvästi harventunut.

Onneksi jokainen meistä pystyy omalta osaltaan vaikuttamaan ilmastoon asumisen, liikkumisen ja kuluttamisen valinnoilla. Hiilijalanjälki kiinnostaa yhä useampia.

Olen itse hankkinut ladattavan hybridiauton sekä sähköpyörän työmatkoja varten. Mökillä käytämme aurinkosähköä. Geneven talomme sähkölasku putosi kolmannekseen lämpöpumppujen asennuksen jälkeen. Perheemme ruokavalio koostuu paljolti kasviksista, kalasta ja riistasta. Elämä ei ole kurjistunut, päinvastoin rahaa on säästynyt ja terveyshyötyjä on saavutettu. Bonuksena saamme hyvän mielen.

ONNISTUNEESEEN ILMASTONMUUTOKSEN torjuntaan tarvitaan valtiotason sitoumuksia sekä yksityissektorin investointeja. Sen vuoksi Suomi on osana Euroopan unionia valmistelemassa kunnianhimoista ilmasto-ohjelmaa. Nykyisin EU-maat ostavat suurimman osan energiastaan ulkopuolelta. Nämä varat voitaisiin käyttää kansalaisten hyvinvoinnin kasvattamiseen ilmastolle hyvää tekevillä ratkaisuilla. Myös yrityksissä on herännyt halu torjua ilmastonmuutosta.

MAAILMA ON yhä riippuvainen fossiilienergiasta, öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta, joista syntyy suuri osa hiilidioksidipäästöistä. Siksi valitettavasti rikomme hiilidioksidin pitoisuusennätyksiä vuosi vuodelta. Kaksi kolmasosaa lämpenemisestä johtuu juuri hiilidioksidista, jonka poistuminen ilmakehästä vie satoja vuosia. Hyvä uutinen on, että meillä on taloudelliset ja tekniset keinot ongelman ratkaisemiseksi.

Keskeisin ratkaisu liittyy fossiilienergiasta luopumiseen. Tilalle tarvitaan lisää aurinko-, tuuli- ja vesivoimaa. Ydinvoima herättää tunteita, mutta se on ilmaston kannalta hyvä energian lähde, joskin sen hinta on noussut.

Teollisissa prosesseissa on vähennettävä  betonin ja teräksen tuotannon  päästöjä. Puu voi monissa tapauksissa korvata teräsbetonin ja muovin. Liikenteessä biopolttoaineet, sähkö ja kevytliikenne ovat ratkaisuja. Metsien käytössä on keskeistä lopettaa ei-uusiutuvien trooppisten sademetsien hävittäminen, ehkäistä metsäpaloja sekä metsittää uusia alueita.

MEILLÄ SUOMESSA talojen lämmittäminen vie paljon  energiaa, useissa maissa jäähdyttäminen. Rahaa säästyy ja talojen arvo kasvaa, kun niiden  energiatehokkuutta parannetaan ekologisilla materiaalivalinoilla ja lämmitysratkaisuilla. Tällaiset win-win-ratkaisut ovat kaikkein houkuttelevimpia ilmastotekoja. Sama pätee muuhunkin: työmatkapyöräily lisää terveyttä, säästää rahaa ja on ilmastoystävällinen tapa liikkua. Myös kasvisten lisäämisellä ruokavalioon on samat vaikutukset.

Ihmiskunnan perikatoa ei ole ilmastolaskelmien pohjalta näköpiirissä, ja ilmastonmuutoksen aktiivisella torjunnalla voidaan vähentää pahimpia haittoja. Toivoa siis on, vaikka olemmekin vasta alkutaipaleella. Mustaa maailmanloppua ei ole tulossa; valittavanamme on eri harmaan sävyjä.

Meteorologi Petteri Taalas on YK:n Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri kausilla 2016–2019 ja 2020–2023.

6.5.2021TEKSTI   Petteri TaalasKUVAT   Miikka Pirinen