Niksikkään elämän salaisuus
Pirkka-niksit sen todistavat: suomalaiset ovat kekseliästä kansaa. Kysyimme tutkijalta, miten omaa niksikkyyttään voisi kehittää.
Kädessä on puhki kulunut sukka. Roskis on jo aukeamassa, mutta juuri ennen kuin kansi kolahtaa, jokin pysäyttää: tästähän voisi vielä tehdä jotain. Voisiko sukanvarsi toimia vaikka irtohihana? Tässä hetkessä syntyy niksi, arkea helpottava oivallus, joka antaa vanhalle esineelle uuden elämän: sukka ei ole pelkkä sukka vaan myös jotain muuta. Pirkka-lehteen on lähetetty yli 100 000 niksiä vuodesta 1974 lähtien, ja uusia tulee yhä parisataa kuukaudessa. Suomalaisia voi hyvällä syyllä sanoa niksikansaksi.
Mutta mistä niksikkyys oikein syntyy, ja voiko sitä oppia? Entä voisiko kekseliästä elämänasennetta laajentaa isompiinkin kysymyksiin?
Suomalaisen kekseliäisyyden perimä
Tekniikan tohtori ja tutkija Elisabet Lahti on perehtynyt vuosikymmenen kestävässä tutkimuksessaan suomalaiseen luovuuteen ja sisuun. Hän on myös asunut pitkään ulkomailla ja nähnyt, miten suomalaista sisua ja kykyämme varautua vaikeisiin tilanteisiin arvostetaan maailmalla.
Niksikkyyttä ei kuitenkaan voi pitää pelkästään suomalaisena ominaisuutena. Tietynlainen ympäristö ruokkii Lahden mukaan kekseliäisyyttä yli maantieteellisten rajojen. – Niukkuus on keksintöjen äiti. Tiedetään, että runsaassa vauraudessa elävissä kulttuureissa luovuus saattaa lopahtaa, koska keskitytään kuluttamiseen. Pula ja puute pakottavat selviytymään.
Suomalaisten niksikkyyden perimä voikin olla peräisin ajoista, jolloin monista asioista oli puutetta. Arjen kekseliäisyys on syntynyt aidosta tarpeesta.
– Sisun tavoin kekseliäisyys liittyy ihmisen selviytymiskykyyn, siis hengissä pysymiseen ja lopulta olemassaoloon, Lahti sanoo.
Nykyään moni löytää nikseistä keinoja vähentää hävikkiä ja pidentää kodin esineiden käyttöikää. Apu arjen pattitilanteeseen voi löytyä vaikka käytetyistä sukkahousuista.
– Kekseliäs ihminen ratkoo ongelmat sen avulla, mitä hetkessä sattuu olemaan käsillä.
Arjen viisaudesta onnellisuuteen
Suomi on yhdeksättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa World Happiness -raportin mukaan. Voisiko osa tästä liittyä siihen, että osaamme pienin arkisin teoin tehdä elämästämme parempaa?
– Kokemus siitä, että pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä, on tutkitusti yhteydessä onnellisuuteen, Lahti kertoo.
Kun huomaa pystyvänsä ratkomaan tiensä mutkista suoraksi, tajuaa pärjäävänsä haasteista huolimatta. Elämässä olosuhteet ovat harvoin täydelliset, mutta neuvokasta ihmistä arjen vastoinkäymiset korkeintaan hidastavat.
Elisabet Lahti tunnustautuu Pirkka-niksien faniksi. Maailman myllerrysten keskellä suomalainen arjen viisaus on kuumaa tavaraa, josta meidän kannattaa pitää kiinni.
– Teknologian kehitys on vaikuttanut siihen, kuinka paljon ongelmien ratkaisemiseksi viitsitään nähdä vaivaa. Esimerkiksi tekoäly voi vaikuttaa tylsentävästi luovuuteen, kun asioita ei prosessoida yksin tai yhdessä, Lahti sanoo.
– Vinhan muutoskauden keskellä pitäisi muistaa meissä itsessämme oleva viisaus.
Tie niksikkyyteen
Toiset meistä tuntuvat olevan ehtymättömiä niksipankkeja, oman elämänsä pellepelottomia. Jos ei ole sattunut syntymään luovaksi ideanikkariksi, kekseliääksi voi opetella, Lahti lupaa. – Kekseliäisyyteen kuuluu ihmettely ja maailman katsominen avoimin silmin. Rentous ja leikkisyys ovat tyypillisiä piirteitä kekseliäälle ihmiselle.
Myös rohkeutta tarvitaan. Jokainen joskus uutta kehitellyt tietää, että toimivaa ratkaisua edeltää monta kokeilua, jotka menevät vähän sinne päin.
– Tyhmältäkin kuulostavia ideoita pitäisi uskaltaa kokeilla. Vaatii rohkeutta ottaa seuraava askel silloin, kun ei tiedä lopputulosta.
Moni haaveilee mahdollisimman helposta elämästä. Mutta kuten timantit, parhaimmat oivallukset syntyvät pienen paineen alla, Lahti muistuttaa.
– Hankalissa hetkissä saa usein nähdä oman kekseliäisyytensä voiman.
Niksit kautta vuosikymmenten
Kurkistus niksien historiaan paljastaa, millaisten pulmien parissa milloinkin on aprikoitu ja mitkä uutuustuotteet ovat inspiroineet niksinikkareita.
1970-luku: Kodinhoitoa ja kaunistautumista
Jo alkuaikoina niksien aiheet liittyivät vahvasti kodinhoitoon, ruoanlaittoon ja vaatteiden uusiokäyttöön. Joukossa oli kuitenkin muutakin, kuten vinkkejä miten rintaneulan sai pysymään paikallaan kuminauhalla tai miten sillä sai piilotettua puserolle tulleen tahran. Vapaa-ajalle neuvottiin, että hypätessä korkeutta kannattaa sitoa pusero valmiiksi vyötäisille repeävien housujen varalta ja että heinillä täytetyistä muovisäkeistä sai lapsille mainiot mäenlaskuvälineet.
1980-luku: Modernisti muovia
1980-luvun uutuus olivat vesisängyt, ja niitä keksittiin käyttää muun muassa pakasteiden sulattamiseen ja pullien kohottamiseen. Vesisängyn sai pedattua siististi paistinlastan avulla ja sen rungosta lapsille hiekkalaatikon pihalle. Yhä useampi koululainen päällysti kirjansa kontaktimuovilla, mikä inspiroi nikseihin: muovia saattoi käyttää myös teippinä ja sitä säästyi, kun päällysti kirjoista vain reunat.
1990-luku: Uutta teknologiaa
Uusi tietotekniikka innoitti nikseihin 1990-luvulla. VHS-kasettien kotelon sisälle vinkattiin leikkaamaan lehdestä kyseisen elokuvan arvostelu, vanhan kasetin nauhasta taas sai serpentiiniä halloween-juhliin ja koteloa saattoi käyttää penaalina tai lasten eväslaatikkona. Isot tietokoneet ja printterit veivät tilaa tietokonepöydillä, joten kansioille ja papereille sai apupöydän silityslaudasta tai auki vedetystä laatikosta.
2000-luku: CD-levyjä ja sipsiputkiloita
Vuosituhannen vaihteessa niksittäjät innostuivat CD-levyistä. Niitä keksittiin säilyttää yhteen ommelluissa muovipusseissa tai suodatinpusseissa, pakasterasia taas oli juuri sopiva disketeille. Kännykän kuoria koristeltiin kynsilakalla, ja vauvan lapasesta tai sukkahousuista sai näppärän puhelinkotelon. Kun vuonna 1999 tulivat putkiloon pakatut perunalastut, putkiloille keksittiin käyttöä: niissä säilytettiin tennis- ja sulkapalloja, kansista sai lasin- tai käytetyn teepussin alusia sekä kansia oluelle, ettei juoma väljähdä.
Näin niksikkyys näkyy suomalaisten keittiöissä
Niksikkyys on osa suomalaista ruokakulttuuria, selviää K-ryhmän Ruokailmiöt-trendikatsauksesta.
Meistä melkein jokainen pyrkii vähentämään hävikkiä ja joka toinen toimii arjessa suunnitelmallisesti ja säästäväisesti silloinkin, kun ei olisi pakko.
Keittiössä niksit ovat luovia ruokaratkaisuja ja oikopolkuja sujuvampaan arkeen: reseptien soveltamista, usean päivän aterioita tai rippeiden jatkojalostamista.
Pirkka-niksejä vuodesta 1974
- Yli 100 000 niksiä on lähetetty 52 vuoden aikana. Näistä lehdessä tai verkkosivuilla on julkaistu yli 50 000.
- Niksikkäin maakunta väkilukuun suhteutettuna on tällä hetkellä Etelä-Savo. Niksejä kuitenkin lähetetään joka puolelta Suomea.
- Luetuin niksi tällä hetkellä Pirkan verkkosivuilla kertoo, miten haisevat kengät saa raikkaiksi kuivuneiden kahvinporojen avulla.
- Kuukausittain niksejä saapuu parisataa kappaletta, ja suurin huippu osuu jouluun ja pääsiäiseen.
- Suosituimmat niksiaihepiirit ovat kodinhoito ja siivous, ruoanlaitto, -käsittely ja -säilytys sekä piha ja mökki.
- Eniten niksejä innoittanut esine on sukkahousut. Muita suosittuja niksitavaroita ovat muun muassa muovipussi, muovipullo ja pussinsulkijaklipsit.
Lue myös: Millaista on niksikäs elämä? Kolme oman elämänsä niksinikkaria kertoo, mitä niksejä he käyttävät arjessaan.
Ilmiöt 