Näin tunnistat informaatiovaikuttamisen – asiantuntijan vinkit
Somessa ei aina kannata uskoa kaikkea näkemäänsä. Tekoälyn kehittyminen sekä sosiaalisen median alustat ovat tarjonneet uudenlaisia informaatiovaikuttamisen keinoja pahantekijöille.
Valeuutisia kriisialueilta ja kuvamanipulaatioita poliitikoista. Informaatiovaikuttamisesta on käyty vilkasta keskustelua viime aikoina. Mitä informaatiovaikuttaminen oikeastaan tarkoittaa ja kuka sitä tekee?
– Informaatiovaikuttamisessa ihmisten yleiseen mielipiteeseen pyritään vaikuttamaan esimerkiksi vääriä tietoja levittämällä. Sitä voivat harjoittaa niin valtiolliset toimijat, rikollisryhmät kuin äärijärjestöt, Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Antti Sillanpää kertoo.
Informaatiovaikuttamisen motiivina on usein heikentää kansalaisten luottamusta yhteiskuntaa sekä yhteistä päätöksentekoa kohtaan. Pahimmillaan informaatiovaikuttaminen vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen niin, että koko yhteiskunnan toimintakyky heikkenee.
Informaatiovaikuttaminen lisääntyy vaalien alla
Sillanpään mukaan maailmalta löytyy lukuisia varoittavia esimerkkejä, joissa informaatiovaikuttamisella on pystytty vaikuttamaan merkittävästi esimerkiksi vaalien lopputulokseen.
– Suomessa aiemmat havainnot vaalivaikuttamisesta ovat vähäisiä, mutta on mahdollista, että vuoden 2024 vaalien yhteydessä häirintää esiintyy enemmän.
Sillanpään mukaan vaalit ovat otollista aikaa informaatiovaikuttamiselle, sillä ihmiset etsivät ja jakavat tietoa verkossa. Valheellisen tiedon levittämisen tarkoituksena voi olla esimerkiksi ehdokkaiden mustamaalaaminen tai äänestäjien vaalijärjestelmää kohtaan tunteman luottamuksen heikentäminen. Erityisesti jälkimmäisen Sillanpää näkee mahdollisena uhkana myös Suomen tulevissa vaaleissa.
– Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että suomalainen vaalijärjestelmä on ihan kansainvälisestikin vertailtuna maailman luotettavimpia, Sillanpää sanoo.
Uudet teknologiat, uudet informaatiovaikuttamisen muodot
Teknologian kehittymisen myötä myös informaatiovaikuttaminen on muuttanut muotoaan. Sosiaalisessa mediassa yleisöt ovat maailmanlaajuisia ja median kulutus nopeaa. Myös erilaisia viestejä ja sisältöjä on helppo personoida tekoälyn avulla.
Sillanpään mukaan teknologia on kehittynyt nopeammin kuin sitä koskeva kansainvälinen lainsäädäntö. Hänen mukaansa isot teknologiajätit eivät ole tehneet tarpeeksi torjuakseen väärän tiedon levittämistä.
– Kyllä näiden yritysten vastuulla olisi keksiä keinot valheellisen sisällön kitkemiseen omilla alustoillaan. Se ei voi olla vain tavallisen ihmisen harteilla, Sillanpää sanoo.
Uutena informaatiovaikuttamisen trendinä Sillanpää nostaa esiin sosiaalisessa mediassa leviävät, tekoälyn avulla luodut videoväärennökset eli deep faket. Deepfake-videoiden tekijät pystyvät itse määrittelemään sen, mitä videolla esiintyvä henkilö tekee tai sanoo. Videot ovat usein hyvin aidon näköisiä ja ne voivat herättää vahvojakin tunnereaktioita.
Sillanpään mukaan yksi informaatiovaikuttamisen yleisimmistä keinoista onkin juuri ihmisten tunteisiin vetoaminen.
– Mieti siis kaksi kertaa, ennen kuin jaat somepostauksen tunnekuohun vallassa, sillä juuri niin pahantekijät haluavat sinun toimivan, Sillanpää muistuttaa.
Näin suojaudut informaatiovaikuttamiselta verkossa:
-
Kun etsit tietoa, suosi luotettavia tiedotusvälineitä.
-
Tarkista, löytyykö sama tieto useammasta eri lähteestä.
-
Pohdi julkaisun ajankohtaa eli miksi sisältö on julkaistu juuri nyt.
-
Selvitä hakukoneen avulla, onko uutinen tai kuva irrotettu alkuperäisestä kontekstistaan.
-
Mieti kahdesti, ennen kuin jaat mitään tunnekuohussa.
