Mitä K on tuonut Suomeen?

1950-luku

1950-luku oli Keskolla vahvaa oman teollisuustoiminnan aikaa. Keskolla oli omaa mylly-, leipä-, liha-, margariini- ja vaatetusteollisuutta, tulitikkutehdas, polkupyörätehdas sekä kahvipaahtimo.

Keskon Katajanokalla sijainneella kahvipaahtimolla oli merkittävä rooli. Omalla tuotannolla Kesko varmisti kahvin saatavuuden kaupoissaan, säännöstelystä huolimatta. Vuonna 1952 tuotiin Yhdysvalloista saakka täysautomaattinen yhtäjaksoispaahtokone. Näitä koneita oli tällöin Euroopassa vain kaksi – molemmat Suomessa.

1950-luvun lopussa julkaistiin ensimmäiset Keskon koekeittiön reseptit. Perheenemännille järjestettiin myös erityisiä tapahtuma- iltoja, joissa heille tarjottiin kahvin lisäksi elokuvallista viihdettä ja K-ryhmän kiertävän talousopettajan luento. Esimerkiksi Vihdissä vuonna 1952 järjestettyyn iltamaan osallistui peräti 300 emäntää, joista osa saapui pidemmänkin matkan takaa.

Tietojenkäsittelyn esivaihe alkoi Keskossa jo 1951, kun Helsingin konttorissa otettiin käyttöön reikäkorttikoneet.

1960-luku

1960-luvulla kaupunkien katukuvaan ilmestyivät Keskon modernit valintamyymälät, joissa oli uutuuttaan hohkaavat kylmäkalusteet. Niiden myötä pakastettujen elintarvikkeiden myynti kaksinkertaistui 1960-luvulla joka vuosi.

Suomalaiset hurahtivat myös niksiajatteluun, kun Pirkka-lehdessä alettiin julkaista lukijoiden niksejä.

Asiakkaiden iloksi tuoreita hedelmiä alkoi olla tarjolla vuoden ympäri. Siinä edesauttoi esimerkiksi se, että Keskolla aloitettiin 1960-luvun lopulla banaanien keinotekoinen kypsyttäminen.

Kaupoissa alkoi olla ylipäätään enemmän tarjontaa ja vaihtelua. Siihen vaikutti 1960-luvun alussa Vantaan Hakkilaan rakennettu Keskon logistiikkakeskus, josta on kasvanut yksi Pohjois-Euroopan suurimpia ja tehokkaimpia. Keskusvarastosta uudet kuomulliset lava-autot kiidättivät tavaraa pitkin maata ja saavuttivat K-kaupat vuorokaudessa. Keskitetty logistiikka vapautti pienten kauppojen tilat nopeamman kierron elintarvikkeille, ja säilyviä tavaroita sai tilata tarpeen mukaan.

Keskolla osaaminen atk:sta ja tiedonsiirrosta kehittyi. Se vahvisti myös jakelujärjestelmää. Reikäkorteista luovuttiin 1965, kun logistiikan atk-järjestelmät otettiin käyttöön.

1970-luku

Ensimmäinen Citymarket-tavaratalo perustettiin Lahteen vuonna 1971. Hypermarketissa asiointi ei ollut enää päivän pakollinen suorite, vaan koko perheen ohjelmanumero. Kauppaa kehitettiin asiakkaiden viihtymisen ja inspiraation paikkana.

Keskossa alettiin myös pohtia, keitä asiakkaat ovat ja mitä he oikeastaan etsivät. 1970-luvulla alkoi tiiviin asiakasyhteyden aikakausi. Kesko ammensi asiakaspalautteista ideoita uusien palveluiden ja elämysten kokeiluun. Niinpä K-ryhmän myymälöissä ryhdyttiin järjestämään erilaisia tapahtumia, tempauksia ja aktiviteetteja vapaa-aikaansa viettäville asiakkaille. Näitä olivat esimerkiksi aivan uudenlaiset missikiertueet, pelimanniesitykset ja tuotteiden maistatukset.

1980-luku

Pirkka-tuotteet näkivät päivänvalon 80-luvulla. Kesko oli Pirkka-sarjallaan edelläkävijä, sillä kyseessä oli ensimmäinen laajavalikoimainen kaupan oma merkki Suomessa.

Ensimmäinen Pirkka-tuote oli näkkileipä vuonna 1986. Heti perään lanseerattiin tärkeät suosikkituotteet, kuten vaipat, sampoo, sardiinit ja hernekeitto. Pirkka tarjosi korkealaatuisen vaihtoehdon hintatietoiselle kuluttajalle, ja sen valikoimaa kehitettiin alusta asti kotikeittiön perustarpeita ajatellen. Tuotteiden valikoima kasvoi nopeasti: vuosikymmenen lopulla niitä oli myymälöissä jo yli 200. Pirkka on ollut etulinjassa tuomassa uusia ruokatrendejä suomalaisille ja juurruttamassa uutuuksia osaksi ruokakulttuuriamme.

1990-luku

Lamanjälkeistä 1990-lukua väritti uuden elektroniikan suomien mahdollisuuksien ymmärtäminen. Vuoden 1994 lopulla Kesko hankki K-kauppoihin ajanmukaiset ja yhteiskäyttöön sopivat tietojärjestelmät. Yksi ajan haasteista oli kuluttajadatan kerääminen useiden maksutapojen aikakaudella.

Kesko lanseerasi Suomessa uudenlaisen kanta-asiakasjärjestelmän, johon oli kerätty oppeja maailmalta. Kuluttajalle Plussa merkitsi etuja, alennuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Plussan avulla Kesko alkoi saada tietoa ostokäyttäytymisestä ja on pystynyt sen myötä tarjoamaan paremmin asiakkaiden toiveiden mukaisia tuotteita ja palveluita.

2000-luku

Matkoilla suomalaiset maistelivat kansainvälisiä makuja, ja ihastuivat. Etenkin aasialaiset ruoka-aineet ja ruokalajit, kuten sushi, kookosmaito ja nuudelit kulkivat K-kauppojen hyllyistä suomalaiskoteihin. Mausteeksi ei enää riittänyt pippuri ja suola, kun kaupasta sai makeaa chilikastiketta tai tulista srirachaa.

Lisäksi K kansainvälistyi. Menestyksen keihäänkärjeksi muodostuivat rautakauppa ja maatalouskauppa, jotka laajenivat Baltiaan. K saavuttikin lyhyessä ajassa markkinajohtajan aseman alueella.

2010-luku

2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla K aloitti vahvan uudistumisen ja keskittyi ruoka-, rauta- ja autokauppaan. Samalla K-kaupoista alettiin tehdä yhä enemmän oman alueensa ja asiakaskuntansa näköisiä: jokainen kauppias sai määritellä kaupalleen liikeidean, jonka avulla kauppa pystyi parhaiten palvelemaan alueensa asiakkaita.

Digitaalisuus ja vastuullisuus nousivat tärkeiksi teemoiksi. Asiakkaiden käyttöön tuli K-Ostokset-sovellus, jolla voi seurata ostostensa terveellisyyttä, kotimaisuusastetta ja hiilijalanjälkeä. K-kauppojen Rinki-ekopisteillä voi kierrättää kotitalousjätteet, ja K rakennutti myös koko maan kattavan sähköautojen latausverkoston K-ruokakauppojen yhteyteen.

Päästöjen vähentämiseksi Kesko siirtyi hankkimaan 100 % uusiutuvaa sähköä ja rakennutti 41 aurinkovoimalaa. Hiilineutraali K -tavoite asetettiin vuonna 2020.

Lue myös:

• Yhdessä läpi vuosien