Luita vahvistava D-vitamiini
Rasvaliukoinen D-vitamiini vaikuttaa hampaisiin ja luustoon ja sen liian vähäinen saaminen voi aiheuttaa luiden haurastumista.
Tuoreiden tutkimusten mukaan D-vitamiinilisän nauttiminen vaikuttaa suojaavan myös akuuteilta hengitystieinfektioilta ja astmakohtauksilta.
Mistä D-vitamiinia saa?
D-vitamiinia on vaikea saada riittävästi ravinnosta. Aikuisten on mahdollista saavuttaa D-vitamiinin saannin tavoitetaso ilman vitamiinilisää, mutta suurin osa aikuisista saa D-vitamiinia liian vähän erityisesti syksyllä ja talvella.
125 grammaa kirjolohifilettä sisältää 11,35 µg D-vitamiinia, kun työikäisen naisen päiväsuositus on 10 µg.
Tärkein D-vitamiini on D3-vitamiini eli kolekalsiferoli, jota syntyy kesällä ihossa auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Kesäisen D-vitamiinin varasto loppuu kuitenkin parissa kuukaudessa, mistä johtuu se, että pimeinä talvikuukausina tarvitaan suun kautta nautittavaa D-vitamiinilisää.
Luonnollisissa elintarvikkeissa D3-vitamiinia on merkittäviä määriä vain kalassa.
Milloin D-vitamiinilisä on tarpeen?
Ihmisellä, joka ei käytä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä tai syö kalaa 2–3 kertaa viikossa. Kasvissyöjillä, vegaaneilla, laihduttajilla ja vanhuksilla.
Puutosoireita ovat lapsilla riisitauti ja aikuisilla osteomalasia eli luun pehmeneminen.
10 µg D-vitamiinilisää suositellaan 18–74-vuotiaille Suomessa vuoden pimeimpänä aikana loka–maaliskuussa. Lapsille, nuorille, yli 60-vuotiaille sekä raskaana oleville ja imettäville lisää suositellaan päivittäin. Vanhuksille lisä on tarpeen siksi, että heidän D-vitamiinin saantinsa ihosta on alentunut auringossa.
Myös nuoret vegaanit ja laihduttajat tarvitsevat D-vitamiinilisää, jotta luustomassa kasvaa. Tumma iho tuottaa D-vitamiinia heikommin kuin vaalea iho. Myös peittävä vaatetus lisää D-vitamiinin puutoksen riskiä kesäisin.
Lähteet: Terveyskirjasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Laatikainen & Rannikko, Toimistotyöläisen ruokapäivä (Talentum Pro 2015)
