Koiranpentu tuli taloon

Haaveilimme monta vuotta omasta koirasta. Puolisollani Timolla oli koira lapsuudenkodissaan mutta minulla ei koskaan, vaikka olen pienestä saakka rakastanut eläimiä. Työmme musiikin ja tanssin ammattilaisina on vienyt meitä vuosia ympäri maailmaa, ja ajattelimme pitkään, ettei siihen yhtälöön koira oikein mahdu.

Talvella 2025 vietin kolme kuukautta Saksassa työprojektissa. Eräällä kollegallani oli koira mukanaan, ja silloin oivalsin, että miksen minäkin voisi tehdä noin. Kun Timo tuli käymään luonani Saksassa, teimme Dresdenin torilla glühwein-mukien lämmössä päätöksen: meille tulisi viimein oma koira!

Siitä eteenpäin puhelumme Saksan ja Suomen välillä olivat pelkkää onnellista koirapohdintaa, ja etsimme paljon tietoa eri roduista ja kasvattajista. Halusimme aktiivisen, ihmisrakkaan ja terveen koirarodun, joka myös haastaisi meitä ja pitäisi meidät liikkeessä. Beagle tuntui juuri oikealta rodulta meille.

Tiesimme, että pentu tarvitsee paljon läsnäoloa, ja järjestelimme kalenterimme sen mukaan. Timo oli juuri opiskellut itselleen uuden ammatin koodaajana ja pystyi tekemään töitä kotona.

Urosbeaglemme syntyi kasvattajalle helmikuussa 2025 ja saapui meille huhtikuussa, heti Saksasta Suomeen palattuani. Nimesimme hänet Ennioksi, edesmenneen italialaisen elokuvasäveltäjä Ennio Morriconen mukaan.

Voimakkaat tunteet yllättivät

En tiennyt, että sellaista rakkauden tunnetta voi olla olemassakaan, minkä Ennio meissä herätti. Yhtäkkiä kotona oli pieni ihmeellinen ja utelias vipeltäjä, joka tutustui maailmaan järsimällä tavaroita, nukahteli syliin ja pissasi minne sattuu.

Ennio hurmasi heti myös meidän perheet ja ystävät ja kohtasi kaikki märillä pusuilla.

Olimme varautuneet siihen, että beaglepentu olisi alkuun haastava koulutettava, mutta pääsimme paljon helpommalla kuin odotimme.

Välillä hermot ovat menneet ja on ollut huono äiti -fiilis. Sisäsiistiksi kouluttaminen meni vuoroin eteenpäin, vuoroin taaksepäin. Alussa Ennio sai joka ilta haukkuhepulit, eikä mikään määrä lenkitystä, virikkeitä, ruokaa tai lepoa rauhoittanut iltavilliä pentua. Onneksi Timo osasi rauhoitella minua, että ei tämä ole rakettitiedettä, kyllä koira oppii, tarvitaan vain vähän aikaa.

Ja hän oli oikeassa: haastavatkin vaiheet ovat rauhoittuneet ajan kanssa.

Kun olin Ennion saapumisen jälkeen työreissussa, ikävöin pikku koiraani niin paljon, että hotellissa vain katselin videoita hänestä ja itkin.

Ennio reagoi pidempiin poissaoloihimme kiukuttelemalla sille, joka hänen kanssaan on kotona. Koiran kanssa ei voi jutella puhelimessa, eikä se ymmärrä, että mami tai papi tulee takaisin viikon kuluttua. Ensi talvena, kun lähden jälleen pidemmäksi aikaa Saksaan, Timo ja Ennio tulevat mukaan.

Arki muuttui mutta ei liikaa

Elämä muuttuu aika olennaisesti silloin, kun saa vastuulleen toisen elävän olennon. Vastuu on paitsi toisen perustarpeiden hoitamista myös huolehtimista siitä, että koira saa elää hyvää elämää.

Toivoimme eloisaa ja sosiaalista koiraa, ja me todella saimme sellaisen. Teemme parhaamme, että Ennio olisi onnellinen koira, ja siihen hän tarvitsee rodulleen tyypillisiä aktiviteetteja: päivittäisiä pitkiä lenkkejä luonnossa, älyllisiä haasteita ja virikkeitä sekä koira- ja ihmiskavereita.

Järjestämme aikataulut siten, ettei Ennion tarvitse olla pitkiä päiviä yksin. Timo aloittaa työt aamuvarhaisella ja minä myöhemmin, joten vastuun vuorottelu sujuu luontevasti.

Asumme kerrostalokaksiossa, jonka lasitetusta parvekkeesta on tullut Ennion lempipaikka hengailuun ja koirien tarkkailemiseen. Pihasta lähtee meren ja metsien ympäröimiä ulkoilureittejä, ja alueella asuu paljon koiraperheitä. Lisäksi meillä on ympäri vuoden asuttava mökki parin tunnin ajomatkan päässä kotoa. Siellä Ennio saa touhuta vapaasti ja juosta kymmenen metrin hihnassa pitkin metsiä.

Vaikka elämä koiran myötä muuttuu, ei omaa arkea tarvitse täysin myllätä uusiksi. Koira kannattaa totuttaa arkeen, jota itse elää, eikä liikaa kuunnella, mitä toisissa kodeissa tehdään. Opetimme Enniota pienestä saakka siihen, että autoilemme paljon kaupunki- ja mökkikodin välillä ja tykkäämme kyläillä ja nähdä ihmisiä. Ennio on myös käynyt pienestä asti hoidossa läheistemme luona. Koira on sopeutuvainen, kunhan sillä on turvallinen olo.

Ennio teki meistä ihan uudella tavalla perheen. Olimme Timon kanssa tehneet aina paljon töitä, ja elämämme pyöri pitkälti työn ympärillä. Ennio on tuonut persoonallaan elämäämme uudenlaista sisältöä ja rakkautta. Timo naureskelee, että jos ei muuta, niin ainakin saimme uusia puheenaiheita – kuten sen, milloin koira on viimeksi kakkinut.”

---

Koiran uusi koti

1. Turvalliset rutiinit heti alusta

Säännölliset ulkoilu-, ruokailu- ja lepoajat auttavat koiraa kotiutumaan ja luovat turvaa uudessa ympäristössä.

2. Tarvikkeet koiran mukaan

Koiran koko, ikä ja aktiivisuustaso vaikuttavat siihen, millaiset varusteet ja tuotteet ovat sille parhaat. Oma peti sekä sopivat lelut auttavat koiraa rentoutumaan ja tarjoavat mielekästä tekemistä.

3. Totuta pentu hoitorutiineihin

Kun turkin harjaus ja pesu, kynsien leikkaus ja hampaiden pesu tulevat tutuiksi pennusta alkaen, hoitotoimenpiteet sujuvat yleensä vaivattomammin myös myöhemmin.

Pro-vinkit antoi: osto- ja myyntipäällikkö Leena Nikula, Kesko

---

Ostoslistalle

Panosta yhteiseen tekemiseen ja koulutukseen. Lyhyet päivittäiset harjoitteluhetket ja leikit vahvistavat luottamusta. Dogman ToughTails -kettulelu, 9,99 €

Flexi New Neon -taluttimen sivuilla on heijastimet, jotka erottuvat hyvin pimeässä. Flexi New Neon -talutin, 5 m, 24,99 €

Kokeile sisäsiisteysharjoittelussa siihen tarkoitettua alustaa, joka imee nesteen nopeasti. Best Friend -pentualusta, 60 x 60 cm, 6,99 €

Kotimaisen Mufendy-merkin koirashampoo puhdistaa turkin hellävaraisesti. Mufendy-koirashampoo, 300 ml, 13,90 €

Lue lisää:

• Vinkit pukeutumiseen säässä kuin säässä
• Etsijäkoira Ohta etsii kadonneita lemmikkejä
• Niksit lemmikinomistajille