Jätteetöntä joulua

Joulun aikaan kotona syntyy monenmoista jätettä. Onko lajittelusta oikeasti mitään hyötyä, entä miksi kinkkurasvaa ei saa kaataa viemäriin?

1. Onko totta, että kaikki jäte päätyy lopulta poltettavaksi?

Tämä urbaanilegenda ei pidä paikkaansa, sillä jätteiden lajitteluvelvoi-te on määritelty jo ihan laissa. Uudistuneen jätelain tavoitteena on lisätä kierrätystä koko Suomen tasolla, ja sen myötä myös yritysten ja erilaisten yhteisöjen lajittelu- ja raportointivelvoitteet ovat kasvaneet.

Suomessa on yli 1 850 Rinki-ekopistettä, joista suurin osa sijaitsee kauppojen pihoilla. Kun kyseessä on pakkaus, joka on materiaaliltaan kartonkia, lasia, metallia tai muovia, sen voi viedä kierrätettäväksi Rinki- ekopisteeseen. Rinki-ekopisteiltä pakkaus jäte kuljetetaan vastaanottoterminaaleihin, jotka toimivat välivarastoina. Välivarastoilta pakkaukset kulkeutuvat pakkausjätteitä hyödyntäviin laitoksiin, joissa niistä valmistetaan uusioraaka-ainetta tai uusia tuotteita.

Kaikki kierrättäminen vähentää aina uuden raaka-aineen tarvetta. Jou-lulahjaksi saadun konvehtirasian muovikääre voi saada kierrätyksen myötä uuden elämän esimerkiksi kukkaruukkuna tai tiskiharjana. Joululahjojen kartonkipakkauksista voidaan valmistaa puolestaan vessapaperin hylsyjä, metallipakkausjätteestä taas esimerkiksi polkupyörien runkoja ja lasipak-kausjätteestä uusia lasipakkauksia.

2. Miten kierrätän pakkaukset, joissa on montaa eri materiaalia?

Nyrkkisääntönä voidaan pitää pakkauksen päämateriaalin mukaista lajittelua. Jäte siis lajitellaan sen materiaalin mukaan, jota pakkauksessa on painon mukaan eniten. Kaikissa pakkauksissa ei ole mainintaa, onko pakkaus esimerkiksi metallia vai muovia. Tällöin materiaalin voi testata kotikonstein rypistämällä. Jos pakkaus palautuu alkuperäiseen muotoonsa rypistämisen jälkeen, se on todennäköisesti muovia. Mikäli se ei palaudu, pakkaus on metallia.

Jos pakkauksen materiaalit saa helposti käsin irti toisistaan, on ne hyvä erottaa ja lajitella eri keräysastioihin. Esimerkiksi konvehtirasioiden ja joulukalenterien pahviosat kuuluvat kartonginkeräykseen, kun taas sisällä olevat kennot muovinkeräykseen.

Perinteiset lahjapaperit teippeineen ja muovinaruineen kuuluvat puolestaan sekajätteeseen, sillä ne sisältävät paljon erilaisia väriaineita sekä muovipäällysteitä. Markkinoilta löytyy nykyisin myös paperipohjaisia lahjapapereita, jotka on mahdollista kierrättää paperinkeräyksessä. Kierrätysohjeen voi helposti tarkastaa rullan kyljestä jo kaupassa.

3. Miksi kinkkurasvaa ei saa kaataa viemäriin?

Kinkun tai minkään muunkaan jouluruoan rasvaa ei saa missään nimessä kaataa viemäriin, sillä rasva voi jämähtää ja aiheuttaa putkistossa tukoksen. Jouluruoan valmistuksesta syntyvän rasvan voi laittaa suljetussa pakkauksessa sekajätteeseen tai viedä Kinkkutemppu- kampanjaan kuuluvalle keräyspisteelle.

Kinkkutemppu-kampanjan tarkoituksena on innostaa suomalaisia kiertotaloustekoihin ja tarjota kierrätyspaikka jouluruoista ylijääneelle rasvalle.

Paistinrasvan kierrättäminen on helppoa: jäähtynyt rasva tulee kaataa kartonkitölkkiin, sulkea se teipillä ja toimittaa lähimpään kierrätyspisteeseen. Tämän jälkeen rasvasta valmistetaan uusiutuvaa polttoainetta. Yhden kinkun rasvasta valmistettavalla dieselillä ajaa jopa kolme kilometriä.

Kinkkutemppuun voi osallistua lähes kaikkialla Suomessa, sillä keräyspisteitä löytyy Suomen jokaisesta K-Citymarketista, ja näin kier-rättämisen voikin kätevästi yhdistää kauppareissuun. K-Citymarketien lisäksi keräyspisteitä on useilla Neste- ja Neste K -huoltoasemilla sekä K-ruokakaupoissa. Keräys jatkuu joulunpyhien yli loppiaiseen asti.

4. Voinko viedä rikkoutuneet kausivalot Rinki- ekopisteelle?

Moni luulee toimivansa oikein sujauttamalla rikkoutuneet kausivalot tai vanhan joulukynttelikön metallinkeräysastiaan. Näin ei kuitenkaan tule toimia, sillä ne ovat sähkö- ja elektroniikkaromua – kuten kaikki laitteet, jotka tarvitsevat toimiakseen verkkovirtaa, akkuja tai paristoja. Siksi esimerkiksi vanhat kausivalot tulee toimittaa elektroniikkaa myyviin liikkeisiin tai SER-vastaanottopisteisiin.

Elektroniikkalaitteiden sisällä olevat käytetyt paristot ja akut tulisi puolestaan viedä niille tarkoitetuille keräyspisteille, joita löytyy kaikista paristoja ja pienakkuja myyvistä kaupoista.

Muistathan vielä teipata paristojen virtanavat ennen kierrättämistä, sillä se ehkäisee oikosulun riskiä. Käytetyissä paristoissa on yleensä aina jäljellä jonkin verran sähkövarausta. Ne saattavat oikosulkuun joutuessaan aiheuttaa niin paljon lämpöä, että seurauksena voi olla pahimmillaan jopa tulipalo.

5. Heitin lahjanarun vahingossa paperinkeräykseen, onko koko kuorma pilalla?

Moni pelkää laittavansa pakkausjätteen Rinki-ekopisteellä väärään kierrätysastiaan ja jättää siksi mieluummin kokonaan lajittelun tekemättä. Voit kuitenkin huokaista helpotuksesta: yksittäiset lajitteluvirheet eivät pilaa koko kierrätysprosessia.

Kun jätekuormat otetaan vastaan käsittelylaitoksilla, ne käydään läpi vielä uudelleen ja pienet erät väärään paikkaan joutuneita jätteitä voidaan seuloa pois. Mitä enemmän lajitteluastioissa on sinne kuulumattomia asioita, sitä enemmän lajittelua joudutaan tekemään jätelaitoksilla. Jos olet kovin epävarma siitä, mihin kierrätysastiaan roskasi kuuluu, voit heittää sen sekajäteastiaan.

Perussäännöllä pärjää joulun pyhien kierrätyksessä pitkälle: palauta pakkaukset tyhjinä ja kuivina. Silloin pakkausjätteet eivät houkuttele hajullaan rottia eivätkä ne kosteina jäätyessään aiheuta ongelmia keräysautoille. Mitä puhtaampi kierrätykseen päätyvä pakkaus on, sitä helpommin se voidaan lajitteluprosessissa hyödyntää.

Asiantuntijoina Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n Juha-Heikki Tanskanen ja Keskon päivittäistavarakaupan ympäristöpäällikkö Hanna Lehmuskoski.

Juttu julkaistu Pirkka-lehdessä 12/2022

29.11.2022TEKSTI   Marianne MannilaKUVAT   Getty Images

Oliko juttu kiinnostava?

Kyllä (0)Ei (0)

Luitko jo nämä?