Jätteetöntä joulua - näin kierrätät oikein
Joulun aikaan kotona syntyy monenmoista jätettä. Onko lajittelusta oikeasti mitään hyötyä, entä miksi kinkkurasvaa ei saa kaataa viemäriin?
1. Onko totta, että kaikki jäte päätyy lopulta poltettavaksi?
Tämä urbaanilegenda ei pidä paikkaansa, sillä jätteiden lajitteluvelvoite on määritelty jo ihan laissa. Jätelain tavoitteena on lisätä kierrätystä koko Suomen tasolla, ja sen myötä myös yritysten ja erilaisten yhteisöjen lajittelu- ja raportointivelvoitteet ovat kasvaneet.
Suomessa on yli 1 500 Rinki-ekopistettä, joista suurin osa sijaitsee kauppojen pihoilla. Kun kyseessä on pakkaus, joka on materiaaliltaan kartonkia, lasia, metallia tai muovia, sen voi viedä kierrätykseen kotitalouksien keräyspisteisiin tai Rinki-ekopisteille. Molemmista pakkausjäte kuljetetaan vastaanottoterminaaleihin, jotka toimivat välivarastoina. Välivarastoilta pakkaukset kulkeutuvat pakkausjätteitä hyödyntäviin laitoksiin, joissa niistä valmistetaan uusioraaka-ainetta tai uusia tuotteita.
Kaikki kierrättäminen vähentää aina uuden raaka-aineen tarvetta. Joululahjaksi saadun konvehtirasian muovikääre voi saada kierrätyksen myötä uuden elämän esimerkiksi kukkaruukkuna tai tiskiharjana. Joululahjojen kartonkipakkauksista voidaan valmistaa puolestaan vessapaperin hylsyjä, metallipakkausjätteestä taas esimerkiksi polkupyörien runkoja ja lasipakkausjätteestä uusia lasipakkauksia.
2. Miten kierrätän pakkaukset, joissa on montaa eri materiaalia?
Nyrkkisääntönä voidaan pitää pakkauksen päämateriaalin mukaista lajittelua. Jäte siis lajitellaan sen materiaalin mukaan, jota pakkauksessa on painon mukaan eniten. Kaikissa pakkauksissa ei ole mainintaa, onko pakkaus esimerkiksi metallia vai muovia. Tällöin materiaalin voi testata kotikonstein rypistämällä. Jos pakkaus palautuu alkuperäiseen muotoonsa rypistämisen jälkeen, se on todennäköisesti muovia. Mikäli se ei palaudu, pakkaus on metallia.
Jos pakkauksen materiaalit saa helposti käsin irti toisistaan, on ne hyvä erottaa ja lajitella eri keräysastioihin. Esimerkiksi konvehtirasioiden ja joulukalenterien pahviosat kuuluvat kartonginkeräykseen, kun taas sisällä olevat kennot muovinkeräykseen.
Perinteiset lahjapaperit teippeineen ja muovinaruineen kuuluvat puolestaan sekajätteeseen, sillä ne sisältävät paljon erilaisia väriaineita sekä muovipäällysteitä. Markkinoilta löytyy nykyisin myös paperipohjaisia lahjapapereita, jotka on mahdollista kierrättää paperinkeräyksessä. Kierrätysohjeen voi helposti tarkastaa rullan kyljestä jo kaupassa.
3. Miksi kinkkurasvaa ei saa kaataa viemäriin?
Kinkun tai minkään muunkaan ruoan rasvaa ei saa missään nimessä kaataa viemäriin, sillä rasva voi jämähtää ja aiheuttaa putkissa tukoksen. Pahimmassa tapauksessa rasvatukos voi aiheuttaa jäteveden purkautumisen viemäristä sisätiloihin ja aiheuttaa vesivahingon.
Anna kinkun paistinrasvan hyytyä ja laita rasva sitten biojätteeseen tai kompostiin. Jos ruoanlaitosta on jäänyt paljon nestemäistä rasvaa, laita se sekajäteastiaan suljetussa astiassa, esimerkiksi kiinni teipatussa maitotölkissä. Kinkun paistinrasvaa voi myös hyödyntää ruoanlaitossa esimerkiksi kastikkeen pohjana.
4. Voinko viedä rikkoutuneet kausivalot Rinki- ekopisteelle?
Moni luulee toimivansa oikein sujauttamalla rikkoutuneet kausivalot tai vanhan joulukynttelikön metallinkeräysastiaan. Näin ei kuitenkaan tule toimia, sillä ne ovat sähkö- ja elektroniikkaromua – kuten kaikki laitteet, jotka tarvitsevat toimiakseen verkkovirtaa, akkuja tai paristoja. Siksi esimerkiksi vanhat kausivalot tulee toimittaa elektroniikkaa myyviin liikkeisiin tai SER-vastaanottopisteisiin.
Elektroniikkalaitteiden sisällä olevat käytetyt paristot ja akut tulisi puolestaan viedä niille tarkoitetuille keräyspisteille, joita löytyy kaikista paristoja ja pienakkuja myyvistä kaupoista.
Muistathan vielä teipata paristojen virtanavat ennen kierrättämistä, sillä se ehkäisee oikosulun riskiä. Käytetyissä paristoissa on yleensä aina jäljellä jonkin verran sähkövarausta. Ne saattavat oikosulkuun joutuessaan aiheuttaa niin paljon lämpöä, että seurauksena on pahimmillaan tulipalo.
5. Heitin lahjanarun vahingossa paperinkeräykseen, onko koko kuorma pilalla?
Moni pelkää laittavansa pakkausjätteen Rinki-ekopisteellä väärään kierrätysastiaan ja jättää siksi mieluummin kokonaan lajittelun tekemättä. Voit kuitenkin huokaista helpotuksesta: yksittäiset lajitteluvirheet eivät pilaa koko kierrätysprosessia.
Kun jätekuormat otetaan vastaan käsittelylaitoksilla, ne käydään läpi vielä uudelleen ja pienet erät väärään paikkaan joutuneita jätteitä voidaan seuloa pois. Mitä enemmän lajitteluastioissa on sinne kuulumattomia asioita, sitä enemmän lajittelua joudutaan tekemään jätelaitoksilla.
Jos et ole varma, mihin jäte kuuluu, tarkista asia ennen lajittelua. Jätteen lajitteleminen väärään astiaan tekee enemmän harmia kuin hyötyä, joten epävarmoissa tilanteissa on parempi selvittää oikea lajittelutapa. Jos olet kovin epävarma siitä, mihin kierrätysastiaan roskasi kuuluu, voit heittää sen sekajäteastiaan.
Joulun pyhinä kierrätys sujuu helposti, kun lajittelun perussäännöt ovat hallussa. Erityisesti muovipakkausten lajitteluun kannattaa kiinnittää huomiota, sillä Suomessa kierrätetään niistä vasta noin kolmannes. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kodeissa lajitellaan keskimäärin vain 3–4 muovipakkausta kymmenestä. Pakkauksen ei tarvitse olla putipuhdas, riittää että se on tyhjä: pienet tahrat tai ruoantähteet eivät haittaa kierrätystä. Kartonki- ja muovipakkausten lajittelun nyrkkisääntönä toimii, että voit säilyttää niitä muutaman päivän kotona ilman hajuhaittoja.
Asiantuntijoina Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n Juha-Heikki Tanskanen, Keskon päivittäistavarakaupan ympäristöpäällikkö Hanna Lehmuskoski ja Keskon päivittäistavarakaupan kehityspäällikkö Hannele Dahl-Nevalainen.
Juttu julkaistu Pirkka-lehdessä 12/2022, päivitetty 11/2025
