Hyppää aikamatkalle 90-vuotiaan Pirkan värikkäisiin vuosiin
Niksejä, reseptejä, kodinhoitoa, ihmisiä ja ilmiöitä. Kurkkaa, missä kaikissa maailman mullistuksissa Pirkka on kulkenut mukana suomalaisten arjessa.
PIRKKA-LEHTI 90 VUOTTA: 1933-2023
1930-luku
Suomi oli maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungistuminen oli alkanut. Kun maailmanlaajuinen lama taittui vuosikymmenen puolessa välissä, talous alkoi kehittyä. Koteihin hankittiin radiovastaanottimia, Heteka- sänkyjä ja Aalto-jakkaroita. Ensimmäinen 8-sivuinen Pirkka-lehti julkaistiin vuonna 1933. Lehden etusivulla oli juttu Chicagon maailmannäyttelystä sekä lupaus lehden sisällöstä.
Pirkka tahtoo tarjota mielenkiintoista ja huvittavaa lukemista kaikille perheen jäsenille sekä antamalla käytännöllisiä neuvoja ja tietoa jokapäiväisen elämän eri aloilta. Se tahtoo myös ennen kaikkea helppotajuisessa muodossa tehdä selkoa talouselämässä vallitsevista laeista ja oikoa harhakäsityksiä, joista monet ovat syynä kansojen nykyisiin vaikeuksiin. Tämä lehti tahtoo myös osoittaa yleisölle, että kauppiaat, tavaran jakelijat ovat tässä yhteiskunnassa aivan yhtä tarpeellisia tekijöitä kuin muutkin ammattien harjoittajat.”
PIRKKA NRO 1/1933
1940-luku
Vuosikymmentä leimasi sota ja sodan jälkeinen aika. Elintaso laski, ja kulutustavaroita säännösteltiin. Astiankuivauskaappi ilmestyi kotikeittiöihin, ja kouluissa ryhdyttiin tarjoamaan ilmaista lounasta. Vuonna 1947 suomen kieleen luotiin uudissana muovi, ja kauppoihin ilmestyi muovisia astioita, leluja ja hygieniatuotteita. Kansainväliset virtaukset alkoivat kiinnostaa suomalaisia.
”Muotienkin on mukauduttava säännöstelyyn ja kangaspulaan. Pariisin muotiluomukset ovat enimmäkseen asiallisia ja yksinkertaisia. Berliinin muotilehdissä annetaan ohjeita vanhojen pukujen korjaamisessa ja muodistamisessa. Ainoastaan Wienin muotikeskus pitää yllä vanhoja perinteitä ja on lähettänyt maailmalle romanttisia iltapukuja, joihin on tuhlattu kankaan lisäksi runsaasti nauhoja, pitsejä ja röyhelöitä.”
PIRKKA NRO 7/1944
1950-luku
Suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin vuosikymmen toi mukanaan myös purukumin, farkut, Coca-Colan ja Minigrip-pussit. Elintaso nousi ja kaupungit kasvoivat. Ensimmäiset Keskon koekeittiön reseptit julkaistiin 1950-luvun lopussa. Koteja alettiin varustella erilaisilla sähkölaitteilla.
”Sähkö on tullut meille välttämättömäksi. Se antaa sekä valoa, voimaa että lämpöä. Oikein käytettynä se on myöskin vaaratonta, jos vain johdot ja kojeet ovat hyvässä kunnossa. Jos sitä vastoin ei tunneta, miten sähkön kanssa tulee menetellä, jos ollaan huolimattomia ja käsitellään väärin sähkökojeita, voi onnettomuuksia sattua.”
PIRKKA NRO 4/1956
1960-luku
Kaupungistuminen ja teollistuminen kiihtyivät 1960-luvun edetessä. Suomi vaurastui ja vapautui. Taiteessa ja kirjallisuudessa nähtiin uusia rohkeampia ilmiöitä ja tabujen rikkomista. Etelänmatkailu alkoi. Kesko perusti Suomeen ensimmäiset banaanikypsyttämöt. Pakastettujen elintarvikkeiden myynti kaksinkertaistui kauppoihin tulleiden kylmäkalusteiden ansiosta.
”Aloitetaanko perheessänne päivä kunnollisella aamuaterialla, vai tyydyttekö vain siihen, että jokainen juo ohimennen kiireessään kupillisen kahvia ja syö mahdollisesti palan pullaa tai parhaassa tapauksessa pienen voileivän? Valitettavan useissa perheissä on asia juuri näin eikä meillä yleensä kiinnitetä tarpeeksi huomiota aamuaterioihin, tulos näkyykin selvästi varsinkin koululaisten työsuorituksissa ja todistuksissa.”
PIRKKA NRO 5/1965
1970-luku
Maaltamuutto kiihtyi, ja betonilähiöt nousivat. Vuosikymmen oli muutakin kuin värikästä muovitavaraa, leveitä lahkeita ja pulisonkeja, sillä Suomessa tehtiin paljon yhteiskunnallisia muutoksia. Merkittävät lakisäädökset koskivat muun muassa rotusyrjintää, kuluttajansuojaa ja lasten päivähoitoa.
”Ympäristöön tutustuminen on lasten kehityksen kannalta tärkeää. Tutustuttaessaan lasta luonnon ja yhteiskuntaelämän ilmiöihin kasvattaja samalla kehittää lapsen havaintotoimintoja, käsitteenmuodostusta, ajattelua, puhetta sekä muovaa hänen eettistä ja esteettistä asennoitumistaan todellisuuteen.”
PIRKKA NRO 3/1975
1980-luku
Suomi vaurastui, ja kylmä sota idän ja lännen välillä päättyi. Vuosikymmentä leimasivat tietokoneiden ja elektronisten laitteiden yleistyminen. Kotiin hankittiin mikroaaltouuni, sähköhammasharja, astianpesukone ja leipäkone. Pizzeriat ja hampurilaisbaarit ilmestyivät suomalaiseen katukuvaan. Ensimmäinen Pirkka-tuote, näkkileipä, lanseerattiin 1986.
”Ruoka ei ruskistu mikroaalloilla kypsennettäessä. Siihen ei myöskään synny ruskistusreaktion aromiaineita, joten pihvi maistuu erilaiselta kuin esim. pannulla paistettaessa. On hyvä tapa pitää uunissa aina vesiastia, jottei sitä kytketä vahingossa päälle tyhjänä.”
PIRKKA NRO 2/1984
1990-luku
Elettiin lama-aikaa, mutta vuosikymmeneen mahtui myös World Wide Webin eli nykyisenkaltaisen Internetin syntyminen. Puolessa välissä 1990-lukua Suomi liittyi Euroopan Unioniin, ja voitti ensimmäisen kerran jääkiekon MM-kultaa. Kesko lanseerasi Suomessa uudenlaisen kanta-asiakasjärjestelmän.
”Myrkkyjä pakoputkesta tupruttava auto on sairas, ja oireet parantuvat vain korjaamalla ja huoltamalla potilas kuntoon. Autonsa huollosta piittaamattomalla kuljettajalla on aikaa ensi vuodenvaihteeseen saakka muuttaa tapojaan, sillä sen jälkeen myrkyistä rapsahtaa poliisilta sakot.”
PIRKKA NRO 4/1992
2000-luku
Matkapuhelimet ja Internet yleistyivät lähes kaikkien suomalaisten käyttöön. Suomi kansainvälistyi, meillä oli globaali matkapuhelinyhtiö, ja maa sai ensimmäisen naispresidentin ja -pääministerin. Väestön keskittyminen Uudellemaalle jatkui. Tosi-tv-ohjelmat syntyivät, ja Suomi voitti ensimmäisen kerran Euroviisut.
”Kännykkä ja puukko ovat samankokoisia, niitä kannetaan samalla tavalla ja niitä käytetään samalla periaatteella arjen pikkuaskareissa. Helsingissä on nykyään vaikeaa olla näkemättä kännykkään puhuvaa ihmistä. Elämä kännyköitymisen ja hiljaisuuden ylistyksen välillä ei ole helppoa.”
PIRKKA NRO 5/2001
2010-luku
Ilmaston lämpeneminen, päästöjen vähentäminen ja merten muoviroskaongelmat nousivat tärkeiksi teemoiksi maailmanlaajuisesti. Yritysten rooli ilmastonmuutoksen ehkäisyssä kasvoi. Tubettaminen alkoi. Superruoka ja erityisruokavaliot olivat polttavia puheenaiheita.
”Verkko on tuonut harvaan asutuilla alueillakin käden ulottuville lähes kaiken, mitä tarvitsemme. Verkosta ostamiseen liittyy myös jännitystä. Voimme seurata paketin kulkua maailman toiselta laidalta ja arvuutella, näyttääkö tuote yhtä hyvältä kotona.”
PIRKKA NRO 5/2019
2020-luku
Poikkeuksellinen vuosikymmenen alku, koronaviruspandemia ja sota Euroopassa ovat vaikuttaneet ihmisten arkeen. Pirkka on kulkenut tässäkin mukana ja tarjonnut vinkkejä ja ideoita jokapäiväiseen elämään – kuten aiemminkin, kaikkina aikoina. Nykyisin Pirkka-lehden tärkeät niksit voi löytää myös sosiaalisesta mediasta, TikTokista Pirkka hackseina. #pirkkahacks
”Ilmastonmuutoksesta tiedettiin jo sata vuotta sitten, mutta se tuntui silloin niin kaukaiselta asialta, että vaaraa ei otettu tosissaan. On hyvä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan nyt paljon ja sen hillitsemiseksi on alettu vihdoin toimia.”
PIRKKA NRO 3/2020
