Hiilijalanjälki syntyy arjen pienistä teoista
Asumisesta, liikkumisesta ja kuluttamisesta jää hiilijalanjälki, jota olisi kipeästi pienennettävä ja pian. Kaksi ihmistä teki elämäntapatestin ja selvitti, miten voisi vähentää omaa ja perheensä aiheuttamaa ympäristökuormitusta.
KAIKKIALLA PUHUTAAN NYT ympäristökuormituksesta, päästöistä ja ilmastovaikutuksista, ja siihen on selkeä syy: meidän on välttämätöntä leikata päästöjämme tuntuvasti ja nopeasti.
Suomen hallitus on linjannut, että suomalaisia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkensä eli ympäristövaikutuksensa vuoteen 2030 mennessä. Pyrkimyksenä on näin saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen asettamat tavoitteet.
Tavoite on kova. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on tällä hetkellä 10 300 kiloa vuodessa. Jotta Pariisin sopimukseen päästäisiin ja maapallon lämpeneminen saataisiin pysähtymään puoleentoista asteeseen, keskivertoihmisen hiilijalanjälki tulisi saada noin 2 500 kilon kokoiseksi tai mieluummin alle. Sellainen leikkaus ei tapahdu huomaamatta tai pikkuviilauksilla. Jotta tulos on mahdollinen, tarvitaan valtavat talkoot.
72 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy kotitalouksien kulutuksesta. Suomessa suuruusluokka on suunnilleen sama: 68 prosenttia. Asuminen muodostaa hiilijalanjäljestä suurimman siivun.
Ilmastokysymykset herättävät helposti pelkoja ja ahdistusta. Uhkakuvat ovat todellisia, mutta tärkein viesti on kuitenkin se, että tilanteeseen voidaan vaikuttaa.
Arjen ratkaisulla muutoksen voi omalla kohdallaan käynnistää vaikka tänään.
Sitran asiantuntija Lotta Toivonen huomauttaa, että jokaisen kuluttajan hiilijalanjälki on erilainen ja koostuu eri asioista, joten yksiselitteisiä, jokaiselle sopivia toimintaohjeita ympäristövaikutusten pienentämiseksi on mahdotonta antaa.
Kuormitusta voidaan pienentää monenlaisilla teoilla. Ratkaisevaa on jokaisen kokonaishiilijalanjälki. Parhaita keinoja ovat sellaiset, joihin on mahdollista sitoutua pysyvästi.
– Toisille lentämisen lopettaminen kokonaan on mahdollista, toisille taas kokonaan kasvisruokaan siirtyminen. Oleellista on, että meistä jokaisen tulee pienentää asumisen, liikkumisen, ruokailun ja muun kuluttamisen hiilijalanjälkeä, Toivonen toteaa.
Toisinaan ympäristöystävälliset valinnat koetaan etukäteen hankaliksi, mutta todellisuudessa fiksut valinnat voivat myös helpottaa arkea.
Lotta Toivonen kehottaa kokeilemaan erilaisia keinoja käytännössä ja valitsemaan sitten parhaiten omaan arkeensa sopivat ratkaisut. Kotitalouksissa tehtävät valinnat ovat ilmastokysymyksen ratkaisemisessa suuressa roolissa, mutta vastuun kantaminen ei tietenkään ole vain yksittäisten ihmisten asia.
– Ilmastoystävällisempiä tekoja vaaditaan myös päättäjiltä, yrityksiltä ja organisaatioilta, Lotta Toivonen muistuttaa.
VIISIHENKISEN PERHEEN ÄITI, opettajana työskentelevä Ulla Liukkonen, 43, on kiinnostunut ympäristöasioista. Perheen kiireisessä arjessa mukavuus ja tehokas ajankäyttö ajavat tosin usein ekologisempien ratkaisujen edelle.
Ulla Liukkonen ei ole koskaan tarkastellut omaa hiilijalanjälkeään, joten Sitran elämäntapatestin tulokset kiinnostavat.
– Taidan olla perheestämme eniten kiinnostunut elämäntapojen muuttamisesta ympäristönäkökulmasta, vaikka kyllä lasten kouluissa puhutaan myös aiheesta nyt paljon.
Asumisen ratkaisut ovat Liukkosen perheessä kestävällä pohjalla. Perhe asuu vuonna 2003 rakennetussa 130-neliöisessä paritalossa. Talo lämpenee sähkölämmityksellä ja ilmalämpöpumpun voimin.
– Olemme valinneet osittain vesi- ja tuulivoimalla tuotetun sähkön, mutta emme voi täysin itsenäisesti päättää kymmenen asunnon taloyhtiön valinnoista. Vähän voimme kuitenkin vaikuttaa, ja ainakin ympäristönäkökulmaa voi pitää yhdessä esillä. Pidämme lämpötilaa vähän tavallista matalampana. Se on ennen kaikkea taloudellinen ratkaisu, mutta samalla ympäristöystävällinenkin.
Ulla on perheen pääasiallinen ruoanlaittaja, ja vaikuttaa näin myös koko perheen hiilijalanjälkeen. Hän itse suosii kasvisruokaa ja on jättänyt naudan, possun ja maitotuotteiden käyttämisen kokonaan.
Muu perhe syö kuitenkin sekaruokaa, joten kokonaiskuormaa ruokavalinnoista kertyy kyllä. Etenkin paljon liikkuviin lapsiin ruokaa uppoaa hurjan paljon.
– Meillä syödään ihan valtavia määriä! Kotiin kulkee kerralla viisi tai kuusi ruokakassillista. Pyrimme keskittämään ruokaostosten teon kertaan viikossa suureen markettiin ja täydennämme tarvittaessa pikkuostoksia lähikaupasta.
Ullalla on yksi elintarvikkeisiin liittyvä ympäristöpahe.
– Juon tosi paljon kahvia, vaikka tiedän sillä olevan ilmastovaikutuksia.
Perheen hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä suurin on yksityisautoilu. Talouden kaksi dieselkäyttöistä autoa ovat tien päällä yhteensä liki 40 tuhatta kilometriä vuodessa.
Osa kilometreistä tulee työmatkoista, mutta suuri osa ajosta suhaillaan kodin ja harrastusten välillä. 18- ja 11-vuotiaat pojat pelaavat salibandya, 15-vuotias tytär taitoluistelee.
– Halliajoa tulee valtavasti. Lapsilla on treenejä 30 tuntia viikossa, eivätkä he pysty kulkemaan niitä helposti julkisilla. Asumme alueella, jolla on tutkitusti pääkaupunkiseudun huonoimmat julkisen liikenteen yhteydet. Olemme kyllä yrittäneet vaikuttaa niiden paranemiseen aktiivisesti, mutta ainakin toistaiseksi tuloksetta.
Liukkosten dieselautot ovat vuosilta 2014 ja 2017. Molemmissa autoissa on tehokkaat hiukkassuodattimet. Uudemman auton ympäristövalttina on, että se pystyy poistamaan tehokkaasti typen oksideja.
Uusi dieselauto on siis ympäristöystävällinen autovalinta etenkin, jos sen tankkaa uusiutuvalla, jäteperäisistä raaka-aineista valmistetulla polttoaineella. Liukkoset ovat harkinneet sähkö- tai hybridiautoon siirtymistä, mutta toistaiseksi taloyhtiössä ei ole käytössä latausmahdollisuutta.
Sitran suuntaa antava elämäntapatesti ei pysty huomioimaan kotitalouksien kaikkia ympäristövaikutuksia, ja Ulla tietää hyvin, että juuri perheen lasten harrastukset ovat päästöiltään sieltä huonommasta päästä.
Toisaalta vanhempien harrastuksista ei juuri kerry kuormitusta. Kumpikin vanhemmista liikkuu mieluiten ulkona juosten tai hiihtäen. Muiden kulutustottumusten perusteella Liukkoset elelevät kohtalaisen kestävästi. Ulla kertoo voivansa upottaa loppumattomasti rahaa kosmetiikkaan, mutta muuten shoppailu ei kiinnosta.
"Teinit rikkovat tietysti joskus puhelimiensa laseja, mutta uskon meidän olevan aika keskivertoperhe kulutuksen suhteen."
Matkailu kerryttää perheen hiilijalanjälkeä jonkin verran. He ovat juuri palanneet lasketteluretkeltä Itävallasta. Lentämisellä on tunnetut ympäristövaikutuksensa, mutta Ulla tuumaa perheen matkailevan verrattain harvoin. Tätäkin reissua oli suunniteltu ja säästetty vuoden verran, joten siitä nautittiin ilman isoja omatunnontuskia.
– Koko perheelle lentomatkoja kertyy ehkä kaksi vuodessa. Minä saatan lentää työni puolesta kaksi lisää. Laivalla käymme kerran kesässä. Ehkä siitä voisi vähän nipistää.
Ullan hiilijalanjälki
7300 kg CO₂e (Keskimääräinen Sitran testin tehneen hiilijalanjälki on 7300 kg CO₂e)
Asiantuntijan vinkit Ullalle:
-
Jos ajoa kertyy runsaasti eikä sitä voi vähentää, olisi biokaasulla kulkeva kaasuauto tai uusiutuvaa sähköä käyttävä sähkö- tai hybridiauto hyvä valinta. Voisiko taloyhtiössä jouduttaa latauspisteen hankkimista ja miettiä myös aurinkopaneeleita? Aurinkosähkö ja sähköauto ovat hyvä yhdistelmä, sillä auton voi ladata paneeleilla ja käyttää aurinkoenergian varastona.
-
Harrastusseurojen kanssa voisi keskustella mahdollisuudesta järjestää kimppakyytejä. Jotkut seurat ovat ottaneet käyttöön harrastusvälineiden säilytystilat, jolloin julkisilla liikkuminen voi muuttua lapselle vaihtoehdoksi, kun kantamuksia ei kerry niin paljon. Se edellyttää tietysti, että yhteydet ylipäätään toimivat omalla alueella.
-
Kahvilla on ympäristövaikutuksia, mutta niihin voi vaikuttaa hieman miettimällä sitä, mitä kahvia juo. Osa kahvintuottajista kompensoi jo hiilijalanjälkensä. Kahvia keitettäessä juomaa menee helposti hukkaan. Jos nautittua kahvimäärää ei halua vähentää, kannattaa keittää vain tarvitsemansa määrä, jolloin ympäristökuormitus pienenee.
JOHANNA HELLSTEN, 42, asuu puolisonsa kanssa lapsuudenkodissaan. Vanha rintamamiestalo on lisäeristetty ja lämpiää maalämmöllä. Tilaa on paljon kahdelle, 120 neliötä, minkä hän hyvin tietää hiilijalanjälkeään nostattavaksi ratkaisuksi.
Lisää hiilijalanjälkeä syntyy, koska Johanna haluaa pitää sisälämpötilan vähän tavallista korkeampana.
– Kärsin valkosormisuudesta ja tarvitsen lämpöä.
Talo on tietoisesti remontoitu mahdollisimman energiatehokkaaksi. Maalämpö palvelee hyvin ja on entistä öljylämmitystä verrattomasti parempi vaihtoehto. Valaisimiin on vaihdettu ympäristöystävällisemmät ledilamput. Tulevaisuudessa pariskunta aikoo satsata myös aurinkoenergiaan.
"Hankimme aurinkopaneelit heti, kun kustannukset ovat kohtuulliset."
Johanna Hellsten ja hänen puolisonsa ovat kummatkin kasvisruoasta kiinnostuneita sekasyöjiä. Lihaa kuuluu vähän, ja maitotuotteista säännöllisessä käytössä on ainoastaan raejuusto ja voi. Ruokaostoksilla laatu painaa eniten.
– Harrastamme hyvää ruokaa. Syömme usein ulkona ja harrastamme myös ruokamatkailua. Olemme juuri lähdössä laivalla Tallinnaan. Toisaalta kasvatamme myös pihalla vihanneksia.
Johanna Hellsten poikkeaa pienille ostoksille lähes päivittäin. Erityiskiitoksen saa kotikaupunki Vantaan Hämeenkylän K-Supermarket, josta löytyy kaikki tarvittava myös erikoisempiin aterioihin.
– Kunnianhimoinen kauppias tarjoaa kaikkea jäniksestä kampasimpukoihin, ja kaupasta löytyy myös upea erikoisolutvalikoima.
Ruoan ystävänä Johanna ottaa ilolla kokeiluun uudet kasviproteiinituotteet ja muut innovaatiot.
– En varmasti tule vaihtamaan täysin kasvissyöntiin, mutta vaihtoehtojen lisääntyessä kasvisruoan osuutta voi helposti kasvattaa.
Johannan ja hänen miehensä hiilijalanjäljet eroavat toistaan suuresti. Suurimmat erot liittyvät matkustamistapoihin. Johanna kulkee päivittäin työmatkat vuosimallin 2008 dieselautolla ja lentää 20–30 kertaa vuodessa työ- ja vapaa-ajan matkoja.
Hänen puolisonsa taas kulkee töihin julkisilla ja tekee vuodessa vain pari lentomatkaa. Yhteisiä laivamatkoja pariskunnalle kertyy kolmesta neljään vuodessa.
– En voi vaikuttaa kaikkiin lentokilometreihini itse, sillä työnantajalla on sanottavansa, mutta matkailu on minulle myös rakas harrastus, josta en suostu tinkimään. En ole myöskään kompensoinut lentokilometrejä. Uskon yksilön syyllistämisen sijasta laajempiin poliittisiin linjauksiin.
Yksityisautoilun ystävää on vaikea saada julkisten käyttäjäksi. Kysymys on mukavuudesta ja käytännön seikoista. Suora yhteys kodin ja työpaikan välillä puuttuu, ja lähin ruokakauppa löytyy viiden kilometrin päästä.
– Kun asuimme lähempänä työpaikkaani, kävelin työmatkani, mutta nykyinen 19 kilometrin työmatka ei taitu jalan.
Johanna tuumii, että viime vuosien aikana pariskunta on kokenut jonkinlaista kulutusähkyä. Ostoksia ei kerry enää entiseen malliin ja televisionkin hankintaa on harkittu jo viisi vuotta.
– Jos ostan jotakin, satsaan laatuun. Ostan harvemmin, mutta parempaa. Vapaa-aikani ei lentämistä lukuun ottamatta juuri kuormita ympäristöä. Harrastan neulomista ja pääsen kuntosalille työpaikkani alakertaan, eli se ei vaadi autoilua.
Testin tulos on yllättää hänet positiivisesti. Vaikka lentämistä on todella runsaasti, ruokatottumukset laskevat lukemaa mukavasti. Suurta ympäristöahdistusta hän ei pode.
– En koe itsesyytöksiä kulutustottumuksistani. Ymmärrän muutoksen tarpeen, mutta vastustan yksilön syyllistämistä valinnoista. Toivon yhteisiä, globaaleja päätöksiä, jotka ohjaavat valintoja. Jos esimerkiksi lentomatkailun hinnat nostetaan päästöjen kompensoimiseksi korkealle, täytyy kuluttajan harkita tarkemmin mihin varansa käyttää.
Johannan hiilijalanjälki
10700 kg CO₂e (Keskimääräinen Sitran testin tehneen hiilijalanjälki on 7300 kg CO₂e)
Asiantuntijan vinkit Johannalle:
-
Maalämpö on ekologinen lämmitysmuoto omakotitalossa. Maalämmön lisäksi kannattaa ehdottomasti harkita aurinkopaneeleita, jotta lämmityksessä voisi hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Yhdistelmä on jo nyt melko kustannustehokas. Puu on talomateriaalina erinomainen ja ekologinen, ja lisäeristys on hyvä tapa säästää kodin energiakuluissa.
-
Pariskunta tekee jo nyt hyviä ruokavalintoja, koska ruokavalio on kasvisvoittoinen, mutta ruokamatkailua kannattaa harkita tarkkaan. Olisiko mahdollista matkailla kotimaassa? Laivoista kannattaa valita vähäpäästöisimmät, joita tällä hetkellä ovat esimerkiksi roottoripurjetta ja nesteytettyä maakaasua käyttävät laivat.
-
Ovatko kaikki lennot välttämättömiä? Voisiko osan matkoista tehdä maata pitkin? Lentäessä kannattaa suosia suoria yhteyksiä ja kohteessa kerralla mahdollisimman pitkään viipymistä. Kannattaa miettiä myös mahdollisuutta kompensoida lentokilometrejä. Ainakin kotimaanlentoja voisi muuttaa junamatkoiksi. Työnantajaan kannattaa koettaa myös vaikuttaa.