Unelmien kesäpaikka: valmismökki, kakkoskoti vai ikuinen savotta?

HAAVEILETKO OMASTA kesämökistä? Et ole ainoa. Koronavuosi 2020 nosti mökkikaupan Suomessa ennätyksellisiin lukemiin. Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan rakentamattomia rantatontteja meni kaupaksi 71 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Pelkästään rantamökkejä myytiin viime vuonna yli viisituhatta. Mökkikulttuurilla on Suomessa pitkät perinteet, mutta pandemia ja ulkomaan matkailun tyssääminen herättivät kiinnostuksen vapaa-ajan asumiseen uudelleen. – Kesämökkeilyyn liitetään turvallisuuden tunne. Kun maailma ympärillämme muuttuu, etsimme pysyvyyttä perheestä ja kodista.

Mökit edustavat sukupolvelta toiselle siirtyviä perinteitä, ja ne koetaan omaan hyvinvointiin satsaamiseksi, arvioi Manu Rantanen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin projektipäällikkö. Rantanen on tutkinut suomalaisten vapaa-ajan asumista ja havainnut, että kaupunkilaiset ovat kaivanneet maalle pitkään, jo 1960-luvulta lähtien. Sama suuntaus on vahvistunut myös muualla maailmassa: luonnon, tilan ja hiljaisuuden merkitys on korostunut.

Nuoretkin ovat innostuneet retkeilystä: sosiaalisen median kuvavirta on täynnä kansallispuistoja, sienestystä ja kalastusta.Vapaa-ajan asuntojen hakukriteereissä on nähtävissä jo selvä muutos. Nyt mökkejä ja tontteja etsitään muualtakin kuin suvulle ja perheelle tutuilta kotiseuduilta.– Mökkipaikkakuntaan ei tarvitse olla enää aiempaa henkilökohtaista suhdetta. Ihmiset tutustuvat nykyään kotimaan matkoillaan uusiin paikkakuntiin, joiden palvelut ja mökkivalikoimat on helppo kartoittaa nopeasti netissä, Rantanen kertoo.

Suosituimmat mökkialueet sijaitsevat yhä Järvi-Suomessa, rannikkoalueilla ja saaristossa sekä Lapin suosituimmissa kohteissa. Se näkyy myös hinnoittelussa. Esimerkiksi Etelä-Savossa hyvin varustellusta mökistä joutuu maksamaan usein yli 200 000 euroa. Suurin kiinnostus kohdistuu huonompikuntoisiin ja edullisempiin mökkeihin, joita ollaan valmiita remontoimaan.

Lomamatkat vaihtuivat hirsitaloon

Helsinkiläiselle Päivi Kaarina Laajaselle viime vuosi toi yllättävän elämänmuutoksen. Koronapandemia katkaisi matkailutoimittajan työmatkat ja samalla nelihenkisen perheen lomasuunnitelmat.Syksyllä Päivi löysi itsensä eräänä viikonloppuna Tammi-saaresta. Puoliso Ajay Garg oli katsastanut myynnissä olevia taloja jo pidempään ja puhunut haaveesta Päiville.– En ollut aluksi kauhean innostunut, sillä pelkäsin, että sellainen sitoisi meitä liikaa.

Olemme asuneet aina kerrostalossa ja tottuneet käyttämään rahamme matkailuun, Päivi kertoo. Useimmiten perheen matkat ovat suuntautuneet Aasiaan, sillä Ajay on kotoisin Delhin kupeesta Pohjois-Intiasta. – Kun pandemia jatkui, eikä matkoista tarvinnut edes haaveilla, aloin itsekin ajatella, että meidän kannattaisi ehkä miettiä vaihtoehtoisia lomanviettotapoja. Vanhat kulttuurikaupungit ovat aina kiinnostaneet Päiviä.

Kun Tammisaaren keskustasta tuli myyntiin kaksisataavuotias hirsitalo, hän lähti Ajayn kanssa asuntonäyttöön silkasta uteliaisuudesta. – Talo tuntui heti melkein liian hyvältä ollakseen totta. Hetken ajattelimme, että meidän olisi viisainta vain paeta paikalta ja unohtaa koko juttu, Päivi muistaa. Kun hirsirakennus paljastui kuntokartoituksessa terveeksi, kaupat tehtiin ennätysajassa.

17- ja 11-vuotiaille lapsille vanhemmat uskalsivat kertoa vasta, kun talo oli vaihtanut omistajaa.– He puuskahtivat ensin, että mitä te olette menneet tekemään, mutta tottuivat sitten. 73-neliöinen lomakoti sai nimen Villa Matkasto Päivi Kaarina Laajasen matkailusivustoa mukaillen.  Toistaiseksi perhe on viettänyt Tammisaaressa vain viikonloppuja ja lomia, mutta tulevaisuudessa Päivi on haaveillut talosta pysyvämpääkin tukikohtaa. – Haluaisin viedä työtänikin yhä enemmän lähimatkailun suuntaan ja kehittää Tammisaarta matkailukohteena. – Viihdymme täällä niin hyvin, että viikonloppujen jälkeen tuntuu haikealta lähteä takaisin Helsinkiin.

VANHAA KUNNIOITTAEN

”Kun talolla on ikää yli kaksisataa vuotta, sitä ei voi lähteä remontoimaan moderniksi. Tammisaaren hirsitalon ostaessamme tiesimme heti, että haluamme remontoida sitä vanhaa tyyliä kunnioittaen. Tässä kodissa on hyväksyttävä se, että seinät ja muutamat ikkunatkin ovat vähän vinot.Ainoastaan tekniikan olemme tuoneet tähän aikaan: pystymme tarkkailemaan ja säätämään talon lämmitystä kännykästä käsin, vaikka olisimme Helsingin kodissamme.Tämän paikan historia kiinnostaa meitä. Tiedämme jo, että talo on aiemmin ollut leivintupa. Asuinkäyttöön rakennus on otettu 1950-luvulla, ja sittemmin se on onneksi kunnostettu perusteellisesti.

Aluksi koko projekti hirvitti, mutta olemme oppineet jo valtavasti etsimällä tietoa netistä ja kysymällä apua asiantuntijoilta. Sen ansiosta ymmärsimme käyttää sisämaalauksessa hengittäviä kalkkimaaleja. Meillä on Tammisaaressa hyvin palveleva K-Rauta, ja muutenkin haluamme hyödyntää paikallisia palveluja.Varsinaiset huonekalut olemme hankkineet käytettyinä kirpputoreilta. On kiva antaa vanhoille tavaroille uusi elämä tuunaamalla: en olisi ikinä uskonut, että verhoilemme itse tuolejakin. Jossain vaiheessa olisi kiva remontoida keittiö ja kylpyhuone, mutta ei meillä ole mikään kiire.” – Päivi Kaarina Laajanen

Mökki valmispaketista

Vapaa-ajan asunnon muuttuminen pysyvämmäksi, ympärivuotiseksi asunnoksi ja sen merkitys etätyöskentelypaikkana näkyy myös tutkimuksissa. K-ryhmän asiakaskyselyssä 29 prosenttia mökkeilijöistä kertoi viettävänsä mökillä jo nyt useita kuukausia vuoden aikana. Viime vuosina suomalaiset ovat innostuneet ostamaan kakkoskodeiksi vanhoja omakotitaloja, joissa on valmiina nettiyhteydet sekä lämmityskustannuksia laskevat ilmalämpöpumput.

Rautakauppiaana Järvenpäässä työskentelevälle Taina Källille ja Heikki Kärkkäiselle oli sen sijaan heti selvää, että viisihenkiselle perheelle rakennetaan uusi mökki valmispaketista. Källit päätyivät Kimara-malliston 104-neliöiseen mökkiin, joka nousi hehtaarin kokoiselle tontille Joutsaan. – Etsimme sopivaa tonttia ensin pitkään tuloksetta. Kolme vuotta sitten olimme vuokramökillä Joutsassa ja huomasimme järvellä soudellessa hiljaisen rantakaistaleen, jossa oli purkukuntoinen mökki. Jätimme viestin omistajalle, että olisimme kiinnostuneita ostamaan tontin, Taina muistelee.

Ajoitus oli täydellinen. Omistaja oli jo ehtinyt pohtia tontista luopumista, joten kaupat syntyivät nopeasti. Hyvästä rakennusurakoitsijasta Tainan perhe sai vihjeen paikallisen K-Raudan kautta. – Urakoitsija tunsi alueelta hyvät muurarit, putkimiehet ja sähköasentajat, joten pystyimme luottamaan rakennustöiden etenemiseen.

Halusimme mökistä talviasuttavan kaikilla mukavuuksilla niin, että pystymme halutessamme vaikka muuttamaan sinne. Parasta mökillä on Tainan mielestä luonto. Varhaiset kesäaamut, jolloin hän nauttii aamukahvin rauhassa ja lähtee järvelle sup-laudan kanssa. Kun puoliso on kalassa, Taina viihtyy usein marja- ja sienimetsässä. Talvella mökkiläisiä hemmotellaan Joutsassa myös hyvillä hiihtoladuilla. -Ilmastonmuutoskeskustelun myötä olen alkanut arvostaa entistä enemmän Suomen puhdasta luontoa ja rauhaa. Varmasti me vielä matkustelemme ulkomaillekin, mutta harvemmin. Kotoa Järvenpäästä kertyy mökille matkaa 190 kilometriä, jonka taittaa kesällä parissa tunnissa. – Olen jo huomannut, että vapaa-aika ja työ pysyvät paremmin erillään, kun mökki ei ole liian lähellä kotia.

TOIVEIDEN MUKAAN

”Halusimme mökin, joka on suunniteltu juuri meidän perheen tarpeille sopivaksi. K-Raudan Kimara-mallistosta löysimme 104-neliöisen hirsimökkimallin, jonka pohjaratkaisua pystyi muokkaamaan niin, että se istui hyvin rantatontille. Ensin jouduimme purkamaan tontilta vanhan rakennuksen, sillä emme olisi pystyneet muuttamaan sitä järkevillä kustannuksilla talviasuttavaksi.Uudessa mökissämme on kolme makuuhuonetta, sauna, sekä yhdistetty olohuone ja keittiö. Tontille jätimme vanhan rantasaunan ja pyöröhirsimökin, jonka kunnostamme vieraiden käyttöön.

Tiesimme jo mökkiä suunnitellessa, että tästä tulee meille loppuelämän lomapaikka. Siksi halusimme satsata mukavuuksiin, jotta tässä on sitten helppo elää vanhempanakin. Mökillämme on sähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu sekä varaava takka.Sisävessasta ja juoksevasta vedestä emme halunneet tinkiä. Kodinkoneissa investoimme heti astian- ja pyykinpesukoneisiin, sekä kuivauskaappiin. Talvella kuivatamme siellä hiihtokamppeet hikisen lenkin jälkeen. Jos 15-, 19- ja 22-vuotiailta lapsiltamme kysyttäisiin, niin mökin pihaan pitäisi ostaa poreamme, mutta siihen emme ole ryhtyneet. Puulan järvi on paras uima-allas.” – Taina Källi

Perheen piilopaikka saaressa

Kaikki eivät kaipaa mökillä edes sähköjä tai juoksevaa vettä. Satakunnassa Kauvatsalla asuvat Ari ja Pirjo Ala-Jokimäki löysivät kuusitoista vuotta sitten unelmien saaren Ahlaisista. Tontilla on 1930-luvulla rakennettu mökki, joka on käytössä vain kesäisin. 80 kilometrin mökkimatka taittuu autolla tunnissa. Loput sata metriä kuljetaan veneellä, jonka kyydissä kuljetetaan ruokaostokset ja myös juomavesi. Kännyköihin, valaistukseen ja radioon saadaan virtaa aurinkosähköllä. – Joskus haaveilimme mökille televisiosta, mutta aikuiset lapsemme tyrmäsivät idean heti.

Tosin eipä täällä ehtisi sitä katsoakaan. Aina on jotain puuhaa, eläkepäivistä nauttivat Ari ja Pirjo kertovat. Nikkaroiminen on monen muunkin mökkiläisen lempiaskare. K-ryhmän asiakaskyselyn mukaan suomalaisilla kesämökeillä rakennetaan terasseja ja laitureita, kunnostetaan saunaa ja urakoidaan maalipensselin varressa.– Niin se menee. Kun yhden paikan saa kuntoon, pitää toisesta päästä aloittaa. Ja jos ei tekemistä ole, sitä keksitään.

Viime kesänä Ari sai poikani kanssa idean lähteä siirtämään yhtä tontilla ollutta isoa kiveä, Pirjo kertoo. – No kyllä meillä välillä levätäänkin. Silloin saunotaan, juodaan punaviiniä ja kuunnellaan rock’n rollia, puoliso huomauttaa. Mökkisaaren pihan he ovat halunneet pitää helppohoitoisena. Kasvatuslaatikoissa kasvaa kesällä mansikkaa, kesäkurpitsaa ja yrttejä, muuten mökkipiha on luonnontilassa.Tärkeintä mökillä onkin yhdessäolo. Ari ja Pirjo toivovat, että saarimökki säilyy suvussa ja lapset jatkavat kesäpaikan perinteitä heidän jälkeensä. – Tähän saareen liittyy paljon perheen yhteisiä muistoja.

REMONTOIMME ITSE

”Kun ostimme tämän mökin vuonna 2005, ymmärsimme heti, että se vaatisi isompaa remonttia. Saaritontti oli kuitenkin niin hieno ja rauhallinen, että näimme paikassa potentiaalia. Isoimmat kunnostustyöt teimme jo alkuvuosina. Ensin purimme tupaa hallinneen ison muurin ja heittelimme sen pala kerrallaan ikkunasta. Samalla vaihdoimme seinien paneloinnit. Kattoremontin yhteydessä asennutimme taloon aurinkopaneelit, koska täällä ei ole ennestään sähköä.Tontillamme on säilynyt yhä alkuperäinen, 1940-luvun alussa pyöröhirrestä tehty savusauna.

Sen ikää onnistuimme toivottavasti pidentämään katto- ja piippuremontilla. Lisäksi rakensimme muutama vuosi sitten tavallisen puusaunan. Remonttitarvikkeiden ja työkalujen saareen tuomisessa on aina oma urakkansa. Olemme kuljettaneet valtavia lautakuormia ja kattopeltilasteja ruuhen mallisella kuljetusveneellä, jonka perässä puksuttaa sähkömoottori.Näin vanhassa mökissä remontointi on tietysti ikuista, mutta emme koe sitä raskaaksi. Tuntuu mukavalta tehdä kaikki itse. Jos emme osaa, opettelemme. Seuraavaksi työn alla on ainakin laituriremontti, mutta olemme alkaneet haaveilla mökkiin laajennusosastakin." – Ari ja Pirjo Ala-Jokimäki

Lue lisää:

• Ilman stressiä mökillä
• Lämmittimet kotiin ja mökille
• Auringosta sähköä mökille