Fanitus antaa voimaa

Miltä tuntuu fanittaa niin paljon, että siitä tulee kokonainen elämäntapa? Futisfani, tubettajafani ja fanituksen kohde kertovat.

Kun kesällä 2021 jalkapallon Euroopan-mestaruuskisoissa tanskalaispelaaja Christian Eriksen sai sydänpysähdyksen kesken Tanska-Suomi-ottelun, yleisö aloitti kannustavan yhteishuudon. Suomalaiset Huuhkajien fanit huusivat pelaajan etunimeä ja tanskalaisfanit vastasivat huutaen tämän sukunimeä.

Tammikuussa 2022 kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA palkitsi suomalaiset ja tanskalaiset maailman parhaina jalkapallofaneina. FIFA:n mukaan ele oli osoitus, että jalkapallon fanit ovat oikeastaan koko lajin sydän.

−  Eriksenin nimen huutaminen tanskalaisten kanssa yhdisti kaikki meidät yhdeksi joukoksi kansalaisuudesta riippumatta, kuvailee Piritta Gurung, joka oli paikalla ja vain muutaman penkkirivin päässä paikasta, jossa Erikseniä elvytettiin. Eriksen selvisi lopulta hengissä, ottelua jatkettiin ja Suomi voitti pelin. Suomalaisille jalkopallofaneille tilanne oli ristiriitainen: otteluvoitto EM-kisoissa oli iso juttu, mutta empatiat olivat tanskalaisten puolella. Voittoa juhlittiin hillitysti.

fanitus katsomo

− Suomalaisilla faneilla on hyvä maine maailmalla. He käyttäytyvät hyvin ja keskittyvät pääasiaan eli yhteisen maajoukkueen kannattamiseen, sanoo Gurung. Piritta Gurung, 46, on Suomen Maajoukkueen Kannattajat ry:n puheenjohtaja ja pitkän linjan futisäiti.

Gurungin molemmat tyttäret aloittivat jalkapallon jo ennen kouluikää, ja vuosia Gurung on kuskannut heitä treeneihin ja peleihin, toiminut huoltajana ja apuvalmentajana sekä ollut aktiivisesti mukana seuratoiminnassa. Nyt Gurungin 21-vuotias esikoinen pelaa Helsingin palloseuran naisten edustusjoukkuessa.

Kukaan ei häviä tai voita yksin

Kun 1980-luvun alussa Helsingin Olympiastadionilla pelattiin Suomi-Ruotsi-jalkapallomaaottelua, katsomossa istui myös Gurung. Hän oli tuolloin ala-asteikäinen tyttö, johon stadionin tunnelma teki suuren vaikutuksen.

− Kaikki se kihisevä innostus, jännitys ja yhdessä hurraamisen hurmio tarttuivat. Tuntui siltä, että tähän joukkoon minäkin kuulun, Gurung kuvailee. Samanhenkisyys ja vahva yhteisöllisyys ovat saaneet varhaiskasvatuksen erityisopettajana työskentelevän Gurungin pysymään aktiivisena jalkapallon parissa koko ikänsä ja tekemään siitä oikeastaan toisen uran itselleen. Maajoukkueen kannatusyhdistyksen puheenjohtajana hän tekee työtä, jotta entistä useammat jalkapallofanit löytäisivät yhteisöön ja pääsisivät katsomaan maajoukkueiden otteluita.

Jalkapallokulttuuri tukee aikuiseksi kasvamista ja tarjoaa terveitä esikuvia lapsille ja nuorille.

− Haluamme, että kaikki yhdistyksemme jäsenet löytäisivät oman paikkansa Pohjoiskaarteessa. Joukkoon mahtuvat niin alakatsomoiden intohimoisimmat ja kovaäänisimmät fanit kuin myös perhekatsomoiden lapsiperheet ja eri sukupolvet. Tämä on fanikulttuuri, johon ovat tervetulleita kaikenikäiset. Vaikka jalkapalloiluun liittyy vahva kilpailuhenki ja lajin harrastaminen vaatii sitoutumista ja uhrauksiakin, Gurung sanoo, että jalkapallokulttuuri ja erityisesti jalkapalloseurat tukevat aikuiseksi kasvamista ja tarjoavat terveitä esikuvia lapsille ja nuorille.

− Jalkapallossa pääsee jo lapsesta lähtien harjoittelemaan tunteiden käsittelyä, kannustamista ja ilojen ja surujen jakamista. Jalkapallossa kukaan ei koskaan häviä tai voita yksin.

Yhteinen hurmio

Miltä tätä biisiä tuntuisi laulaa yhdessä tuhatpäisen yleisön kanssa? Millaisia tunteita haluaisin sytyttää kuulijoissani? Tällaisia pohdintoja mielessään käy muusikko Pete Parkkonen aina silloin, kun on kirjoittamassa uutta musiikkia. Moni muusikko sanoo tekevänsä musiikkia ja taidetta ensisijaisesti itselleen, mutta Parkkonen, 32, kirjoittaa aina vahvasti fanit mielessään.

− Musiikkini syntyy siten, että mietin, mitä haluaisin tarjota faneilleni ja muille kuulijoille seuraavaksi. Mitä he odottavat ja millaista tunnelmaa haluan keikoilla luoda yleisölleni. Kahden koronavuoden aikana ei Parkkonen eikä moni muukaan artisti ole päässyt huudattamaan fanejaan. Vuorovaikutus on ollut mahdollista lähes ainoastaan somekanavissa.

Artistimanageri Peppi Puljujärvi sanoo, että korona-aika on ollut vaikea paitsi artisteille, myös faneille: se on saanut fanit ikävöimään idoleitaan, mutta aiheuttanut myös erkaantumista.

fanitus pete parkkonen

− Keikoilla syntyvä vuorovaikutus ja kohtaaminen artistin ja yleisön välillä on koko hurmion ydin. Siellä syntyy side ja yhteys molemmin puolin. Etenkin nuorille on tärkeää päästä näkemään idolinsa livenä, sanoo Puljujärvi. Monille osa fanituksen taiasta syntyy siitä, että voi kokea sitä yhdessä muiden fanien kanssa. Keikoilla ollaan samaa heimoa ja jaetaan tunteita: kohta hän nousee lavalle ja lopussa hänet hurrataan yhdessä takaisin monta kertaa! Keikat ovat faneille mahdollisuuksia saada uusia ystäviä. Se ei onnistu samalla tavalla Instagramissa tai Snapchatissa.

− Fanittaminen voi antaa nuoren elämään paljon sisältöä. Se, ketä fanitat, muovaa identiteettiä ja parhaimmillaan vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, sanoo Puljujärvi. Pete Parkkonen kertoo, että myös hänen keikoiltaan on alkanut pitkiä ystävyyssuhteita fanien kesken. 14 vuoden uran tehneen Parkkosen ensimmäisten artistivuosien aikana keikoilla alkoi kiertää tietty porukka faneja, jotka ovat pitäneet yhtä näihin päiviin saakka.

− Viitisen vuotta sitten sama porukka yllätti minut keikalla ja tuli kiittämään, että ilman musiikkiani he eivät olisi aikoinaan ystävystyneet. Menee vieläkin kylmät väreet, niin hienolta se tuntui, Parkkonen kertoo liikuttuneena.

Nimmareiden tilalla selfiet

Toisinaan fanitus voi herättää tunnevyöryjä vuosikymmenten jälkeenkin. Niin voi käydä myös artistien kanssa työskentelevälle managerille. Kun Peppi Puljujärvi kuuli, että hänen vuodesta 1997 fanittamansa yhdysvaltalainen poikabändi Hanson esiintyy tulevana kesänä Suomessa, hän kiljui ja itki riemusta. Teinitytön unelma oli täyttymässä viimeinkin.

− Kaikki ne 12-vuotiaana kokemani suuret tunteet vyöryivät esiin, vaikka olen jo 37-vuotias, Puljujärvi nauraa. Puljujärvi edustaa monia tunnettuja artisteja, muun muassa Mikael Gabrielia ja Reino Nordinia ja tietää, kuinka intohimoista fanitus voi olla. Tosifani haluaa tietää kaikki yksityiskohdat idolistaan: lempivärit, vanhempien nimet ja kengänkoot. Ja pienikin huomio idolilta − somekommenttiin vastaaminen tai yhteisselfie fanitapaamisessa − voi olla fanille tärkeä kokemus, joka jää mieleen loppuelämäksi.

Parikymmentä vuotta sitten lähes ainoa kanava seurata idoleita oli Suosikki-lehti.

−  Mikael Gabriel haluaa itsepintaisesti joka keikan jälkeen tavata fanejaan, sillä hän tietää, miten tärkeää se heille on. Ja jos hän mainitsee pitävänsä tikkareista, hänelle tuodaan tapaamisiin tuhansia tikkareita, Puljujärvi kertoo. Someaika on tehnyt artistien lähestymisestä helpompaa, kun kuka tahansa voi laittaa viestin suoraan idolilleen. Monet artistit saattavat käyttää tunteja faneille vastaamiseen.

− Parikymmentä vuotta sitten lähes ainoa kanava seurata idoleita oli Suosikki-lehti, eikä rakkaudella kirjoitettuihin fanikirjeisiiin kukaan ikinä vastannut, kuvailee sosiaalisen median vaikuttajiin perehtynyt tutkija Hanna Reinikainen. Joskus fanien viestivyöry somessa voi käydä myös raskaaksi − etenkin, jos aiheet ovat raskaita. Manageri Peppi Puljujärvi sanoo, että välillä unohdetaan artistienkin olevan vain ihmisiä, joilla on oma elämä ja omat murheet. Siksi he eivät aina pysty vastaamaan viesteihin tai ottamaan kantaa joka asiaan. Pete Parkkonen kokee palkitsevaksi sen, että ihmiset tulevat matalalla kynnyksellä juttelemaan hänen kanssaan.

− On mieletöntä, että musiikillani on ollut vaikutusta jonkun elämään. Sehän on se kaikkein tärkein juttu, miksi tätä työtä teen. Joskus keskusteluista tuntemattomien kanssa tulee syvällisiäkin, eivät ne jutut pyöri ikuisesti Kohta sataa -biisissä, vaikka kyllä siitäkin halutaan yhä keskustella, Parkkonen nauraa.

Ystävä virtuaalimaailmassa

Syksyllä 2020 Mea Tuominen sai ikimuistoisen viestin. Laulaja ja tubettaja Tuure Boelius järjesti yksityiskeikan, jonne hän kutsui kourallisen fanejaan. Yksi kutsutuista oli tuolloin 16-vuotias Tuominen. Vaikka Boeliuksella on satoja tuhansia someseuraajia, hän tuntee osan faneistaan ja pitää heihin yhteyttä henkilökohtaisesti. Tuominen muistaa edelleen sen, kun hän sai ensimmäisen vastauksen Boeliukselta Instagramissa.

− Olin niin onnellinen ja kiitollinen, enkä voinut uskoa sitä! Olin kommentoinut aktiivisesti Tuuren postauksia ja jossain vaiheessa hän alkoi seurata myös minua IG:ssä. Se oli ihmeellistä!Tuominen on ollut Boeliuksen fani siitä lähtien, kun tämä aloitti tubettamisen vuonna 2015.  fanitus mea tuominen

Tubettajista on tullut 2010-luvulla etenkin lasten ja nuorten idoleja, joiden videot vetävät jopa miljoonia katsojia ja fanitapaamisissa kiljutaan hurmiossa. Väitöskirjassaan somevaikuttajien yleisösuhteita tutkinut Hanna Reinikainen sanoo, että tubettajat vetoavat nuoriin, sillä heidän tekemänsä sisällöt ovat lähellä nuorten omaa elämää. 

− Vaikka suoraa yhteyttä idoliin ei olisi, moni fani pitää tätä virtuaalisena ystävänään. Esimerkiksi kouluikäiset menevät tubeen moikkailemaan idoliaan. Vaikka vuorovaikutus on tavallaan illuusiota, kokemus fanille itselleen on totta.

Ikuinen fanityttö

Kun Mea Tuominen oli 5-vuotias, hän ihaili kovasti Michael Jacksonia. Sittemmin hän on fanittanut muun muassa Justin Bieberiä, Mikael Gabrielia, Ariana Grandea ja K-poppia. Hän sanoo olevansa ikuinen fanityttö.

− Musiikki kuuluu elämäni jokaiseen asiaan aina, en voisi elää ilman sitä, sanoo Tuominen. Hän seuraa päivittäin Tuure Boeliuksen elämää somekanavissa.

Jos elämässäni on haasteita, saan turvaa ja voimia Tuuren musiikista, jutuista ja videoista.

Monen muun nuoren tähden tavoin Boelius on puhunut avoimesti myös omista vaikeuksistaan. Parhaimmillaan se kannustaa fanejakin puhumaan avoimemmin.

− Tubettaja Mmiisas eli Miisa Rotola-Pukkila tutki gradussaan seuraajiensa viestejä. Mitä avoimemmin hän kertoi elämästään, sitä aktiivisemmin seuraajat lähettivät hänelle viestejä ja kertoivat omista kokemuksistaan, sanoo Hanna Reinikainen.

Ikimuistoisin fanihetki 18-vuotiaalle Tuomiselle on ollut Tuure Boeliuksen keikka Helsingissä 2019 Pride-festivaaleilla tuhansien muiden mukana. Hänelle Boeliuksen fanittaminen on elämäntapa, joka antaa perspektiiviä myös omaan elämään.

− Tuure motivoi kaikkia olemaan oma itsensä. Hän on niin upea, aito ja säihkyvä oma itsensä, että saa pelkällä olemuksellaankin hyvän mielen!

9.6.2022TEKSTI   Mirja AarnioKUVAT   Juuso Westerlund