Ainon tupa on viikon kohokohta
Ainon tupa on paikka, jossa voi perjantaisin piipahtaa kahvilla kauppareissun yhteydessä. Juttuseuraa löytyy aina.
K-Supermarket Okeroisen aulassa Lahdessa käy kuhina. On perjantai, ja silloin kaupan kyljessä aukeaa Ainon tupa, yhteisöllinen olohuone yksinäisille ikäihmisille. Niin kuin joka viikko, ensimmäisten joukossa paikalle on ehtinyt Kauno Malinen, 91, jonka mietteistä olohuoneen idea syntyi Okeroisen silloisen kauppiaan Kristiina Kanervon päässä.
<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/NpXKz-P9akA" frameborder="0" gesture="media" allow="encrypted-media" allowfullscreen></iframe>– Kauno tokaisi kauppareissullaan, että oman kylänsä vanhimmaksi ehtineellä miehellä ei enää ollut muita juttukumppaneita kuin tutun kaupan myyjät. Siitä syntyi ajatus tuoda takaisin entisajan kyläkauppatunnelmaa, yhteisen jakamisen paikkoja, Kristiina Kanervo kertoo.
Yhteinen olohuone sai nimekseen Ainon tupa Kanervon karjalaisen Aino-mummon mukaan. Hän oli aina vieraanvarainen, ja pannu oli kuumana vieraille.
Ainon tuvan yhteistyökumppaneiksi lähtivät Päijät-Hämeen muistiyhdistyksen ja omaisten yhdistyksen porukat, ja tyhjä tila kaupan yhteydessä saatiin hyötykäyttöön Keskolta. Kauppias lupautui tarjoamaan pullat ja kahvit. Tupaa pyörittämään löytyi joukko vapaaehtoisia, joista tänä perjantaina päivystävät paikalla Sirkka Ekros, 76, ja Arja Lehto, 72.
– Joka kerralla täällä käydessä huomaa, miten tärkeä paikka tämä ihmisille on. Ilman Ainon tupaa tämä olisi sellainen kulma, jossa ei tapahtuisi juuri mitään, Arja Lehto sanoo.
Kauno Malisen ja Eila Järvisen, 83, juttukaverina pöydässä istuu niin ikään vapaaehtoistyötä tekevä 53-vuotias Timo Vuori. Hän käy kahvilla joka viikko jutustelemassa piipahtajien kanssa.
– Tämä on viikon kohokohta: perhe, koti ja olohuone. Yksinäisyys tappaa ihmisen, sillä meidät on luotu olemaan toistemme kanssa. Täällä voimme kohdata toisiamme, ja se tuo valtavasti iloa.
Ainon tuvalla jutellaan ja kahvitellaan, pelataan muistipelejä ja kuunnellaan joskus musiikkiesityksiäkin viikottain noin 30–40 kävijän voimin. Erityisen täyteen tupa saatiin viime vuonna, kun juhlittiin Kaunon 90-vuotissyntymäpäiviä.
– Silloin tarjolla oli soppatykistä lämmintä ruokaa, ja paikalla oli toista sataa ihmistä, mies toteaa tyytyväisenä.
Täyttyvistä pöydistä kuuluu iloinen puheensorina, ja jokaiselle löytyy mieluista seuraa. Tänä perjantaina nuorin kahvittelijoista on 9-vuotias Olivia Saari, joka on tullut paikalle syyslomallaan mummunsa Pirjo Saaren, 71, matkassa.
Seinänvieruspöydästä kantautuu naurua. Markku Airikka, 68, Olavi Erola, 81, ja Timo Wallenius, 69, vaihtavat kuulumisia.
– Tämä soittaa minulle joka aamu ja kysyy kyytiä kaupoille. Se on jo niin vanha, että ottivat ajokortin pois, Markku Airikka toteaa hyväntahtoisesti kahvikaveristaan.
– Rupeaa näkö pettämään ja muisti saa jo tässä iässä vähän vipattaakin, Olavi Erola kuittaa.
Kolmikko toteaa, että Ainon tuvalla on hyvä kuulla aamun uutiset. Perjantain aamuille ei muuta hommaa otetakaan. Sopimus kuuluu, että mennään vanhan kouluradion aikataulussa eli viimeistään kello 10.10 ollaan paikalla. Jos joku jää pois, käydään yhdessä miettimään, onko jotakin sattunut.
– Yhden kerran jouduttiin nostamaan kaveri tuolta ojan pientareelta, kun oli matkalla kumartunut nostamaan kolikkoa ja kaatunut. Käytiin etsimään, kun oli puoli tuntia myöhässä, Timo Wallenius muistelee.
Kun kahvit on juotu rauhassa ja kuulumiset vaihdeltu, on aika jatkaa viikonlopun viettoon. Ovelta kuuluu kymmeniä kertoja iloinen: Nähdään taas!
On kiva tietää, että viikon päästä ainakin täällä odotellaan jokaista saapuvaksi.