5 syytä kuunnella musiikkia
Musiikin kuuntelulla on monia suotuisia vaikutuksia. Se rauhoittaa mieltä ja laskee verenpainetta sekä sydämen sykettä.
Musiikki vaikuttaa tunteisiin, mutta sillä on myös monia, mitattavissa olevia vaikutuksia.
Kuuntelijan pupillit saatavat laajentua, ja musiikki vaikuttaa myös verenpaineeseen ja hermostoon. Rauhalliset biisit laskevat verenpainetta ja sykettä, kun taas nopea hevi tai voimistuva musiikki nostavat niitä.
1. Paranna keskittymiskykyä
Kun mieliala muuttuu iloiseksi, häiritsevät ajatukset ja äänet on helpompi sulkea pois mielestä. Positiivinen fiilis vaikuttaa hermostoon ja immuunijärjestelmään, mikä puolestaan parantaa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
2. Rentoudu
Hermosto ja hormonit reagoivat musiikin kuuntelemiseen niin, että tahdosta riippumaton hermosto aktivoituu ja stressihormonin tuotanto vähenee. Aktiivinen musiikin kuuntelu voi auttaa rentoutumaan syvemmin ja pitkäkestoisemmin.
3. Parane pian!
Musiikki voi nopeuttaa paranemista tai vähentää oireita. Tätä on myös tutkittu: musiikki vaikuttaa suotuisasti esimerkiksi aivoverenkierohäiriöstä toipumiseen. Musiikin kuuntelun on huomattu auttavan myös kipupotilaita ja mielenterveyshäiriöistä kärsiviä.
4. Lisää tarkkuutta
Muisti, tarkkaavaisuus ja kielelliset kyvyt paranevat musiikin avulla. Yli 75-vuotiaiden dementiariskin on huomattu pienenevän, jos he harrastavat säännöllisesti laulamista, soittamista tai tanssimista.
5. Parempaa suorituskykyä
Musiikki parantaa kestävyyttä ja suorituskykyä. On tutkittu, että juoksulenkin aikana kuunneltava musiikki parantaa suoritusta 15 prosentilla. Se lisää myös mielihyvähormoni endorfiinin eritystä.
Lähde: Liisa Ukkola-Vuoti, Musikaaliset geenit - hyvinvointia musiikista (S&S 2017)
Kylmät väreet on yksi voimakkaimpia tuntemuksia musiikin vaikutuksesta kehoon. Musiikin soittaminen, sen kuuntelu tai laulaminen aiheuttavat fysiologisia muutoksia, joista osan voi nähdä, osan tuntea ja osan mitata esimerkiksi verikokeilla tai aivokuvilla.
Riippuu musiikkityypistä, millaisia vaikutuksia kehossa tapahtuu. Rauhallinen musiikki laskee verenpainetta ja sydämensykettä, nopeatempoinen hevi tai musiikki, jossa tapahtuu crescendo eli äänenvoimakkuuden kasvaminen, taas voi nostaa niitä.
Ristiriitaisia tuloksia on siitä, mikä musiikkigenre parantaisi hyvinvointia parhaiten. Varmasti ei tiedetä, toimiiko vaikkapa ooppera Suomipoppia paremmin.
Mutta jos kaikille soitettaisiin klassista musiikkia, eivät he kokisi samoja tuntemuksia. Tärkeää on kuunnella sellaista musiikkia, josta itse pitää.
Yksi musiikkimakuun merkittävästi vaikuttavista tekijöistä on geenit. Niillä on osansa myös siinä, innostuuko itse soittamaan vaikkapa rumpuja.
Konserteissa kävijät ovat tutkitusti muita onnellisempia, mutta ei tiedetä, johtuuko se siitä, että he ovat arjessaan muutenkin aktiivisia.
Konsertti tarjoaa ihmiselle kokonaisvaltaisen elämyksen. Livemusiikki on tehokkaampi kokemus kuin musiikin kuuntelu radiosta. Konsertissa basson jytkeen voi tuntea vatsassa saakka.
Musiikkia käytetään myös terapiassa.
Epäselvää on se, miksi musiikkiterapia toimii, mutta kiistatta se toimii. Esimerkiksi autistiset lapset hyötyvät musiikista ja saattavat olla hyvinkin musikaalisia. Heillä ei välttämättä ole sanoja, mutta he pystyvät kommunikoimaan musiikin kautta.
Musiikkiharrastus muokkaa aivoja. Ammattimuusikon aivojen rakenteet ovat erilaiset kuin ihmisen, joka ei ole soittanut mitään soitinta. Kaikkia ei silti tarvitse laittaa piano- tai kuorotunneille, ja pakko ylipäänsä on huono motivaattori musiikissa.
Jos musiikin soittamisesta tai laulamisesta ei nauti ollenkaan, painostaminen ei auta. Jotta terveysvaikutuksia saa, musiikista pitää nauttia. Omassa tutkimuksessani havaittiin, että jo 20 minuutin musiikin kuuntelu muuttaa kehomme toimintaa.
Lähde: Liisa Ukkola-Vuoti, Musikaaliset geenit - hyvinvointia musiikista (S&S 2017)