Mietityttävätkö lihan ympäristövaikutukset? Näin lihan hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää
Suomalaisen lihan hiilijalanjälki on jo nyt ulkomaista tuontilihaa pienempi. Miten lihan ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa?
1. Voiko lihantuotannon päästöihin vaikuttaa?
Kyllä, ja toimiin on jo ryhdytty. Lihantuotanto aiheuttaa päästöjä, mutta Suomessa lihayrityksillä on tahtoa tunnistaa päästölähteitä ja vähentää lihantuotannon ilmastovaikutuksia. Sanna Hietala Luonnonvarakeskus Lukesta on maataloustuotteiden ympäristövaikutuksiin erikoistunut tutkija. Hän arvioi karkeasti, että suomalainen liha pärjää hiilijalanjäljeltään hyvin tuontilihaan nähden. Tehtävää silti riittää.
Kesko haastaa tavarantoimittajiaan asettamaan tieteeseen pohjaavia päästövähennystavoitteita. Maan kaksi suurta lihayritystä, HKScan ja Atria, tähtäävät hiilineutraaliuteen, kun puhutaan koko ruoantuotannon kaaresta, kasviviljelystä valmiiseen tuotteeseen.
– Uusiutuvan energian käyttö ja biokaasulaitosten lisääntyminen tiloilla ovat positiivisia edistysaskeleita. Sikojen rehuntuotannon kotimaisuusaste on nyt jo korkea, ja esimerkiksi elintarviketuotannon sivutuotteita hyödynnetään paljon rehuna, Sanna Hietala toteaa.
Tekniikan kehitys on lisäksi vienyt maatalousmenetelmiä, kuten lannoituksen tarkkuutta, uudelle tasolle.
2. Millainen on kotimaisen lihan hiilijalanjälki?
– Kaikkea lihaa ei voi niputtaa yhteen. Naudan- ja sianlihan välillä voi olla kymmenkertaiset erot ilmastovaikutuksessa, toteaa Hietala Lukesta.
Hiilijalanjälki eli päästöjen yhteismitta lasketaan hiilidioksidiekvivalentteina, lihan osalta luullista kiloa kohti. Luken mukaan suomalaisella broilerilla luku on keskimäärin alle 3,ja monia voi yllättää, että kotimaisella sianlihalla se on vain vähän enemmän, 3,5.
Naudanlihan nostaa noin 20:een märehtiminen, joka selittää noin puolet sen päästöistä. Päästöluku luonnollisesti vaihtelee tuottajittain. Sianlihan tuotannossa merkittävimmät päästölähteet ovat rehuntuotanto ja lanta, jota hyödynnetään tyypillisesti lannoitteena mutta myös biokaasutuotannossa.
3. Mitkä ovat parhaat keinot vähentää lihantuotannon päästöjä?
Lihatuotteen päästöistä yli 90 prosenttia syntyy alkutuotannossa. Tärkeimmät keinot pienentää lihantuotannon hiilijalanjälkeä ovat kestävä peltoviljely, hiilensidonta maankäytössä ja kiertotalous eli sivutuotteiden hyödyntäminen. Olennaista on myös vähentää viljelyä turvemailla.
Vaikka käytännön ilmastotyö tehdään tiloilla, lihayritykset voivat asettaa toiveita ja tavoitteita sopimustiloilleen, Hietala sanoo.
Valtaosa suomalaistiloista tuottaa ainakin osan rehuviljasta itse. Pellot voivat sitoa hiiltä, kun ne pidetään kasvipeitteisinä ympäri vuoden, kuten on tavoite yhdellä HKScanin pilottitiloista, Yli-Simolassa.
– Viljakasvin juureen kylvetään kerääjäkasveja, kuten apilaa, ja myös syysviljat yleistyvät, kertoo tilan isäntä Antti Varjola. Kun pelto myös tuottaa hyvin, rehun ilmastotaakka kevenee merkittävästi.
– Hiiltä vapautuu vähemmän, kun maata muokataan vähemmän. Maarakennetta parantamalla olemme saaneet vaikeista kasvukausista huolimatta hyviä rehusatoja.
4. Millaista edistystä on luvassa seuraavaksi?
– Tiloilla tehdään jo paljonkin, toki riippuen tilojen mahdollisuuksista eri toimiin. Siellä tavoite voi olla esimerkiksi vähentää tuotantoa turvemailla ja näin hillitä turvemaan käytön melko isoja päästöjä, Hietala sanoo.
On olennaista kehittää yhä rehunviljelyä ja parantaa huonosatoisten peltojen tuottavuutta tai poistaa ne viljelystä. Viljelemällä monivuotista nurmea kivennäismailla voi syntyä päästöjen sijaan hiilinieluja.
Hietalan mukaan aurinkovoimalat lisääntynevät lähivuosina tiloilla, samoin tilojen omat tai keskitetyt biokaasulaitokset, jotka ovat hyvä ratkaisu lannan päästöjen pienentämiseen.
– Lannan varastoinnista syntyvien päästöjen hillinnällä on huomattava vaikutus ilmastokuormaan. Biokaasulaitoksissa tuotettu biokaasu voidaan hyödyntää energiana ja lannan ravinteet viljelyssä.
5. Miltä tulevaisuus näyttää?
- Suomen liha-alan suunta päästöjen vähentämiseksi on oikea, kannustaa Hietala:
– Toimet vaikuttavat varmasti. Kiinnostavaa nähdä, miten paljon uusiutuvan energian käyttö ja biokaasulaitokset pienentävät lihan hiilijalanjälkeä. Siellä on paljon potentiaalia. Isoja investointeja se vaatii.
Päästöjen minimoinnissa edistytään, kun lihayritykset jatkavat pitkäjänteistä työtä ja myös rehutehtaat on saatu mukaan ilmastotalkoisiin, sanoo HKScanin Suomen eläinhankinnasta ja tuottajapalveluista vastaava johtaja Veli-Matti Jäppilä ja jatkaa:
– Eläinten hyvinvoinnin parantuminen Suomessa on kannustava onnistuminen, malliesimerkkeinä vähäinen antibioottien tarve ja vapaaporsituksen osuuden jatkuva kasvu tiloilla. Ilmastovaikutusten minimointi on oleellinen osa vastuullisuustyötämme.
Tutkimustyö antaa jatkuvasti uutta tietoa esimerkiksi maaperän hiilensidonnasta ja oh jaa vaikka sopivaa lannoitteen käyttöä. Lihayritykset jatkavat tiedon ja toimenpiteiden jalkauttamista kouluttamalla tuottajia, jotta ilmastotietoisuus tulee osaksi arkista työtä.
