Mauri Kunnas: Joulun tarinat

KOLMIKERROKSINEN OMAKOTITALO 50-LUVUN Vammalassa. Puuseppäisän verstas on kellarissa. Hyllyt siellä täynnä puisia leluja. Nukenvaunuja, ankkoja ja pyörillä liikkuvia puukoiria.

Se oli Mauri Kunnaksen, hänen isoveljensä, siskonsa ja vanhempiensa koti. Lapsuudenkodin näkymiä leluvarastoineen kirjailija on tallentanut Joulupukki-kirjansa kuviin.

– Ehkä innostukseni piirtää kuviin paljon tavaraa tulee lapsuudesta. Äidin puoleiselta hilpeältä ja iloiselta suvulta taas se, että joka puolella on paljon väkeä. Koiramäen Martassa on äitini piirteitä.

Mauri Kunnas on Suomen menestyneimpiä lastenkirjailijoita. Hänen teoksiaan on myyty yli kymmenen miljoonaa kappaletta, ja niitä on käännetty 36 kielelle. Maailmalla kaikkein suosituin on ollut Joulupukki-kirja.

– Olen suosiosta tietysti ylpeäkin. Mutta Suomi on pieni maa, jossain isommassa maassa lukemat voisivat olla toisenlaisia. En voi mennä edes Tukholmaan leuhkimaan saavutuksillani.

LAPSUUDESSA VAMMALAN ASEMAMÄESSÄ oli paljon omakotitaloja ja lapsia. Pojat lukivat sarjakuvia ja harrastivat piirtämistä. Maurin kotiin alettiin tilata Aku Ankkaa jo vuonna 1954. Siitä poika oppi niin lukemaan kuin kirjoittamaankin.

En tiennyt maalaiselämästä mitään. En ollut koskaan käynyt edes savusaunassa, mutta halusin kertoa mukuloille, kuinka ennen vanhaan elettiin.

Kunnaksen perheen lapset olivat monilahjakkaita. Maurin yksitoista vuotta vanhempi isoveli oli taitava piirtäjä, mutta päätyi opiskelemaan oikeustieteitä. Kymmenen vuotta vanhempi sisko Pirkko Talola on oopperalaulaja.

Sisarensa innostamana Mauri pyrki Taideteolliseen korkeakouluun graafiselle linjalle.

– Sain olla opiskellessa viisi vuotta vähän kuin joutilaana ja jatkaa nuoruuttani. Jossain tulevaisuudessa häämötti se kauhistuksen paikka, että kaikki joskus päättyisi ja joutuisin työelämään.

Opintojaan hän rahoitti tekemällä lehdille poliittisia pilapiirroksia. Tavattuaan ”vallan mainion turkulaistytön” Tarjan hän muutti Turkuun ja sai töitä mainostoimistosta. Pilapiirroksia alkoi ilmestyä Turun Sanomissa. Sieltä Kari Suomalainen houkutteli hänet Helsingin Sanomiin.

Sanomalehtipiirrokset olivat yhden päivän tuotteita. Niille naurahdettiin aamiaispöydässä, tai oltiin nauramatta, sen jälkeen lehti heitettiin roskiin. Mauri Kunnas halusi tehdä jotain pysyvämpää.

– Olin puhdas piirtäjä, mutta halusin tehdä jotain myös väreillä. Opiskeluaikana olin ihastunut vesiväriröhellyksiin.

MAURI KUNNAKSEN URA lastenkirjailijana alkoi 40 vuotta sitten. Suomalainen tonttukirja ilmestyi vuonna 1979, kun Mauri oli 29-vuotias.

Vaimon kanssa mietittiin sopivaa aihetta lastenkirjalle, ja appivanhempien seurassa puheeksi tulivat suomalaiset tontut. Niitähän oli monenlaisia, kuten riihitonttuja, kotitonttuja ja saunatonttuja. Siitä idea ensimmäiseen kirjaan lähti kehittymään. Jonkinlaiseen tonttuvajeeseen kirja osui ja upposi, ja kirjailija huomasi jakelevansa pian tontuista asiantuntevia lausuntoja. Samaan aikaan oli tekeillä jo seuraava kirja, Koiramäen talossa.

– En tiennyt maalaiselämästä mitään. En ollut koskaan käynyt edes savusaunassa, mutta halusin kertoa mukuloille, kuinka ennen vanhaan elettiin. Riihet ja saunat olivat minusta paikkoina kiehtovia.

Suomalainen tonttukirja oli menestys, sitä seuranneen Koiramäki-kirjan suosio oli vielä suurempi. Pilapiirtäjästä tuli lastenkirjailija.

– Raha vie ihmistä, jos tekeminen on mukavaa, yrittäjän poika sanoo. Mauri Kunnas pitää tyylillisenä esikuvanaan Richard Scarryä, samoin Carl Barksin Aku Ankkaa. Scarryn kuvissa on paljon tapahtumia ja yksityiskohtia. Molemmissa puuhastelijoina ovat eläimet.

– Eläimistä saa niin paljon enemmän irti kuin ihmisistä, ja koirat ovat erityisen hyviä hahmoina, koska niitä on monenlaisia ja kaikenkokoisia. Kirjo on mielettömän laaja. Eläinten kanssa voi pelleilläkin.

TUNNETUIN KUNNAKSEN LUOMISTA hahmoista on Herra Hakkarainen. Vuohi siitä tuli sattumalta. Hakkarainen hiippailee öiseen aikaan, eikä hänellä ole aamuisin aavistustakaan kommelluksista, joita on yöllisillä touhuillaan aiheuttanut.

Herra Hakkaraisen ensiesiintyminen tapahtui vuonna 1984 Yökirjassa. Se seisoskeli silloin nukuksissa nakkikioskin jonossa.

– Nimi tuntui hyvältä, koska se rimmasi, ja liittyi rauhallisuuteen.

Mauri Kunnas käyttää kirjoissaan mielellään samoja hahmoja, ja nyt pienimmätkin lukijat osaavat etsiä uusimpien kirjojen kuvista Herra Hakkaraista.

– Kirjailijalle se on hankala sankari, kun se vain kulkee yökaudet. Sille on vaikea keksiä muita harrastuksia. On se tosin eräässä kirjassa toiminut bussikuskinakin.

Valmisteilla oleva kirja on kuin imuri, joka vetää minua työpöydän viereen. Viihdyn kuvien parissa pelottavan hyvin.

Hauskinta on piirtää possuja, Berserkki Erkin kaltaisia isoja karjuja ja käärmeitä. Tassulan tarinoissa käärme eli Hemmo Huti pelaa golfia ja näkee painajaisia firman turnauksesta.

Aikuisille lukijoille kirjoissa on oma viihdyttävä tasonsa, kun kirjailija leikittelee humoristisesti sanoilla ja nimillä.

Monissa Mauri Kunnaksen kirjoissa kuvataan elämää yöaikaan, ja öistä kirjailija itsekin pitää.

– Nukun hyvin, mutta jos välillä herään, valvominen ei minua haittaa. Öisin on paljon ajateltavaa. Tietysti on niitä sudenhetkiäkin, jolloin kaikki tuntuu kaatuvan päälle.

Haastattelua edeltävänä yönä Kunnaksen perheessä on nukuttu huonosti, mutta syy on ollut sillä kertaa poikkeuksellinen. Fanny-kissa on ollut innoissaan perheen paluusta lomamatkalta, hyppinyt sängyllä ja halunnut vuoronperään ovesta sisään ja ulos.

– Unet jäivät katkonaisiksi, kirjailija harmittelee.

MAURI KUNNAS ON tehnyt alusta lähtien yhteistyötä vaimonsa, opettajana työskentelevän Tarja Kunnaksen kanssa.

– Lastenkirjojen tekeminen on voittopuolisesti värittämistä, ja Tarja on ollut siinä paljon mukana. Samoin ideoinnissa. Pallottelen hänen kanssaan ongelmallisia kohtia.

Kirjan tekemisessä on monia vaiheita. On tarinan kehittelyä ja matematiikkaa aukeamia sommiteltaessa. Vasta sen jälkeen päästään piirtämään hahmoja ja värittämään kuvia.

Työpäivät etenevät yleensä vakiintuneita ratojaan. Mauri Kunnas aloittaa aamunsa lukemalla sanomalehtiä ja kuuntelemalla radion aamulähetyksiä. Sen jälkeen kirjailija tekee kävelylenkin kotikulmillaan Espoon Laajalahdessa.

Kotiin palatessa onkin aika siirtyä työpöydän ääreen ja piirtämään kuvia. Samalla voi kuunnella äänikirjoja. Puoliltapäivin työn lomaan mahtuu kevyt lounas, kuten lohileipä.

Kun Tarja palaa iltapäivällä töistä, Kunnakset syövät yhdessä päivällisen. Viiden jälkeen Mauri vetäytyy taas kellarikerrokseen ja tekee useimmiten töitä iltayhdeksään. Silloin vaimokin alkaa jo huudella miestään piirrosten äärestä. Illan päätteeksi katsotaan televisiosta vielä jokin sarja.

– Valmisteilla oleva kirja on kuin imuri, joka vetää minua työpöydän viereen. Viihdyn kuvien parissa pelottavan hyvin. Tykkään rakentaa suuria kuvia, joissa tapahtuu monenlaista, ja miettiä sivuhenkilöillekin omat persoonansa.

Lapsilleen Kunnas ei lukenut omia kirjojaan. Se olisi tuntunut nololta.

YKSITYISKOHTIA KUVISSA TODELLA riittää, ja kirjojen sivuille kirjailija kätkee pieniä viestejä tutuille. Uusimmassa syksyllä ilmestyneessä Hurjan hauskassa unikirjassa toimii Kirren matkatoimisto ja julisteessa mainostetaan Kaukon boxia. Samannimiset paikat ovat sijainneet kotikaupungissa.

– Ne ovat pientä pelleilyä ja terveisiä vanhoille Vammalan kavereille.

Ja löytyy kirjasta myös Nyrok Dollsin mainosjuliste. Se taas on nykyisyyttä, bändi, jonka Mauri Kunnas perusti ja jossa soittaa kirjailijoita ja toimittajia, kuten Kjell Westö ja Pasi Heikura.

– Jollen tee kirjoja, rämpytän rockenrollia.

Kunnaksen tyttäret Jenna ja Noora Kunnas ovat lähteneet isänsä jalanjäljille julkaisemalla yhdessä Kaheli sakki -nimistä lastenromaanisarjaa.

Jenna on graafikko ja kuvittaja, Noora kirjoittaa tarinat. Omiakin kirjoja he ovat tehneet, Noora Salamanterin Tertun ja Jenna yhdessä Mikko Pelttarin kanssa ilmastokysymyksiä pohtivan Näkymättömän myrskyn.

– Vähän hirvittää, miten tyttäret pärjäilevät kirjailijoina, mutta ainakin meillä on keskenämme paljon puhuttavaa. Tunnen ammatin hyvin, ja sen, mikä on mahdollista, mikä ei. Hyvällä onnella he voivat edetä pitkällekin.

MYÖS PERHE ON päässyt mukaan Mauri Kunnaksen Hurjan hauskan unikirjan kuviin. Marjukka Marsun kodin seinällä on tyttärentyttären Ellen piirros ja toisaalla hyllyssä ovat Jennan ja Nooran tekemät lastenkirjat.

Pieninä tytöt tottuivat siihen, että isä oli koko ajan kotona, vaikka töissä. Tytöt piirtelivätkin työhuoneen lattialla.

Lapsilleen Kunnas ei lukenut omia kirjojaan. Se olisi tuntunut nololta.

– Olen kirjojeni suhteen kriittinen. Olisin nähnyt niissä vain omat virheeni. Kaikkein tyytyväisin hän on teoksiinsa 12 lahjaa joulupukille ja Seitsemään koiraveljekseen.

– Mutta siinä kirjoittajana en olekaan minä, vaan eräs Aleksis Kivi. Vielä ei ole syntynyt sadan pisteen teosta.

Historia yksityiskohtineen on Mauri Kunnaksen intohimo. Hän on tutkinut oman sukunsa historiaa usean sukupolven ajalta ja edennyt aina 1500-luvulle.

– Jo esi-isäni ovat asuneet Kokemäenjoen liepeillä. Vammalan seudulla on ollut kauan asutusta, ja Tyrvää on Suomen vanhimpia kyliä.

Muinaishistoriallista aikaa ja satakuntalaisuutta tutkiessaan hän on tutustunut myös jo viikinkiajoilta peräisin olevaan vesiteiden risteykseen ja kauppaoikeuteen, jota kutsuttiin suomalaisittain pirkaksi. Kauppapaikoista kuuluisin lienee ollut Pirkkala. Nimenä se viittasi viikinkikaupunki Birkaan. Historiaa lastenkirjailija on pyrkinyt avaamaan myös nuorille lukijoilleen.

– Ehkä minussa on syvällä opettajaa, joka haluaa sivistää, hän arvelee.

Pitää olla oma kipinä, jotta innostun aiheesta. Kirjoja ei voi tilata ulkopuolelta sanomalla, että tee tästä.

Kirjan tekeminen vie Mauri Kunnakselta keskimäärin yhdeksän kuukautta, mutta Koiramäen Suomen historia -teostaan hän valmisteli kaksitoista vuotta. Aineistoa oli valtavasti.

Nyt suunnitteilla on teos suomalaisten siirtolaisuudesta Amerikkaan.

– Pitää olla oma kipinä, jotta innostun aiheesta. Kirjoja ei voi tilata ulkopuolelta sanomalla, että tee tästä. En tee, jollei aihe kiinnosta. Mauri Kunnas sanoo olevansa ahne työlle.

– Tykkään nuhjailla itseni kanssa. Parhaita hetkiä ovat ne, kun kuva syntyy ja sitten, kun koko kirja on valmis.

MAURI KUNNAS ON joulun suuri ystävä. Hän nauttii joulun tunnelmasta, koristeluista ja yhdessäolosta. Joulupukin hahmostakin hän pitää.

– Tyttäret muuttavat perheidensä ja kolmen kissansa kanssa meille joulupäiviksi asumaan. Syödään, juodaan, ja täytetään ja tyhjennetään tiskikonetta. Välillä ollaan vähän hermostuneitakin. Iltaisin katsellaan kaikki vuoden hyvät elokuvat tai mennään elokuvateatteriin.

Joulu lienee maailman vanhimpia juhlia.

– Tunnen sen luissani. Pohjoisessa jouluun liittyy vuodenaikojenkin vuoksi paljon pyhää, kun aurinko käy matalimmillaan ja päivät alkavat taas sen jälkeen pidentyä. Jouluun on kuulunut aina myös vainajien palvontaa ja menneiden muistelua. Vainajat ovat edelleen joulussa läsnä, kun haudoille viedään kynttilöitä.

Mauri Kunnaksen mielestä hienoja hetkiä ovat jouluisin nekin, kun ilta on jo myöhäinen, talo hiljentynyt ja voi tuijotella kimaltelevaa joulukuusta.

– Niissä hetkissä on jotain taianomaista.

Mauri Kunnaksen Top5-tarinat

1. Kolme pukkia: Hanhiemon satuaarre -kirjan hauska ja klassinen tarina kolmesta siltaa ylittävästä pukista ja peikosta, joka uhkaa syödä pukit.

2. Kasper, Jesper ja Joonatan – kolme iloista rosvoa: Kirjassa on ryöväreitä, värikäs Kardemumman miljöö asukkaineen ja sääennustuksia tornistaan laativa Topias. Kirjan kuvituskin on hyvä.

3. Pikku Heidi: Kuuntelin Pikku Heidin tarinaa radiokuunnelmana. Heidi oli orpotyttö, joka asui isoisänsä luona Alpeilla. Minua viehätti tarinassa juuri Sveitsi, Alpit ja äreä isoisä.

4. Aladdin ja taikalamppu: Se on Tuhannen ja yhden yön -satukokoelmasta suosikkini. Se kertoo Aladdinista, velhosta ja lampusta, jonka henki täyttää kaikki lampun omistajan toiveet.

5. Lumikki ja seisemän kääpiötä: Disneyn Grimmin sadun pohjalta tekemä animaatioelokuva on upea.

Lyhyesti

Kuka: kirjailija Mauri Kunnas

Kotoisin: Vammalasta, nykyisestä Sastamalasta

Asuu: Espoossa

Perhe: Vaimo, kaksi tytärtä ja kaksi tyttärentytärtä

Harrastukset: Kirjojen tekeminen ja musiikki. The Beatles ja The Rolling Stones

Kuvitukset Mauri Kunnaksen kirjoista Joulupukki ja Hurjan hauska unikirja

Juttu julkaistu Pirkka-lehdessä 12/2019