Rahapelaaminen

Malttia rahapeleihin

Koukuttavatko rahapelit liikaa? Lue, minkälaista matalan kynnyksen apua ja välineitä pelaamisen hallintaan löytyy.

TUNNISTA RISKIT: Mieti, miksi oikeasti pelaat. Punnitse pelaamisen hyviä ja huonoja puolia. Pidä mielessä, että pelaamisen tarkoitus on olla mukavaa ajanvietettä, ei tapa vaurastua.

pelit on suunniteltu niin, että pelaajat eivät keskimäärin jää pidemmällä aikavälillä voitolle. Mitä enemmän pelaat, sitä enemmän häviät.

Myös omat uskomukset on hyvä tiedostaa: satunnaisuuteen perustuvan pelikoneen antamista voitoista ei voi esimerkiksi päätellä, että ”voittoputki” jatkuu tai toisaalta niukoista voitoista ei voi päätellä, että pelikoneen on ”pakko” antaa niitä.

POHDI, MISSÄ JUURI SINUN PELAAMISESI RAJAT KULKEVAT: Mikä määrä tappiota ei haittaa taloutta eikä harmita? Jääkö pelaamiselta aikaa elämäsi muille tärkeille asioille?

Ota käyttöön pelaamisen hallintaan suunniteltuja työkaluja. Peliyhtiöiden nettisivuilla voi asettaa talletusrajoja, sulkea itsensä peleistä määräajaksi tai estää pääsyn pelien pariin.

Kokeile myös Raipe Rahapelipäiväkirjaa netissä. Päiväkirjaan merkitään pelaaminen ja itse päätetyt ajan- ja rahankäytön rajat.

Raipen kalenterista ja tilastoista voit seurata, miten vähentäminen sujuu. Raipe tarjoaa myös paljon tietoa siitä, miten hallita pelaamista.

Lähteet: THL:n Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -väestökysely, Peluuri.fi, Rahapelipaivakirja.fi

SUOMALAISET OVAT RAHAPELIKANSAA Esimerkiksi lottoaminen on rakastettu viikonloppuperinne, joka jatkuu sukupolvesta toiseen.

On myös hauskaa laittaa kauppareissulla muutama kolikko pelikoneeseen. Pelaaminen on myös yhteisöllistä: moni veikkaa tutulla peliporukalla tai tekee kavereiden kesken kimppaloton.

Vuonna 2015 toteutetun väestökyselyn mukaan kolme miljoonaa suomalaista oli pelannut jotain rahapeliä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kerran viikossa tai sitä useammin rahapeliä oli pelannut 34 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Loton lisäksi suomalaiset suosivat raha-automaattipelejä ja raaputusarpoja. Parhaimmillaan pelaaminen onkin viihdyttävää ajanvietettä ja tuo sopivasti jännitystä elämään.

TOISILLA MALTILLISESTI PELAAMINEN ei onnistu. Pelaamisesta voi muodostua tärkeä osa arkea ja identiteettiä, eikä sen muuttumista ongelmaksi ole helppoa havaita ja tunnustaa.

Rahapeliriippuvuudesta puhutaan, kun pelaaminen on pakonomaista eikä sitä kyetä lopettamaan kasvavista haitoista huolimatta. Jokainen voi arvioida oman pelaamisensa riskejä.

Jos pelaaminen täyttää ajatuksesi, se nolottaa tai piilottelet sitä läheisiltäsi, ovat ne merkkejä siitä, että pelaaminen ei ole hallinnassa. Myös ajan- ja rahankäyttöä on hyvä pitää silmällä.

Jos huomaat käyttäneesi peleihin enemmän rahaa kuin olet ajatellut tai laiminlyöt pelaamisen vuoksi ihmissuhteita, työtä tai harrastuksia, on aikalisän paikka. Pelaamisen hallintaan löytyy runsaasti matalan kynnyksen apua.

Netistä löytää testejä, joiden perusteella voi arvioida pelaamisen riskejä. Ohjatuista vertaistukiryhmistä saa tukea pelaamisen hillitsemi- seen.

Ryhmiä toimii niin verkossa kuin kasvokkain. A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton sivustolla on tietoa pelaamisesta ja sen hallinnasta.

Peluuri tarjoaa myös maksutonta puhelinneuvontaa ja chat-palvelua sekä pitkäkestoisempaa tukea Peli poikki -ohjelman muodossa.

27.7.2021TEKSTI   Ninni SandeliusKUVAT   Jenni Salminen