itsetunto hero pi10 Getty Images

Ihana ja täydellinen – aidosti minä

Itsetunto vahvistuu, kun nuori huomaa, että hänestä nähdään myös persoonallisuus ulkonäön alla.

VERTAAN ITSEÄNI samassa koulussa oleviin suosittuihin tyttöihin. Ihailen itsevarmuutta.” ”Malleihin ja saleilla käyviin. Isoa pyllyä, kapeita reisiä, pieniä reisiä ja kauniita naamoja.” ”Kardashianeihin, heillä on hyvät kropat.”

Esimerkiksi näin suomalaistytöt vastaavat Doven ja Demi.fi:n kyselyssä kysymykseen, keneen he vertaavat itseään.

Kyselyn mukaan monella tytöllä, oikeastaan valtaosalla, on heikko itsetunto. Kyselytutkimuksessa 81 prosenttia tytöistä toivoo, että heidän itsetuntonsa olisi parempi. Itsetunto on heikoimmillaan noin 12–14 vuoden iässä ja vahvistuu siitä vähitellen.

Doven itsetuntotutkimuksessa nuorilta kysytään myös siitä, millaista palautetta he saavat muilta ja miten he sen kokevat. 69 prosenttia vastaajista ei aina tunne itseään arvostetuksi. 80 prosentin mielestä tytöt saavat enemmän palautetta ulkonäöstään kuin saavutuksistaan.

Ulkonäöllä on yllättävän suuri rooli nuoren itsetunnon muodostumisessa. 83 prosenttia kyselyyn vastanneista ajattelee, että ulkonäöllä on suuri vaikutus heidän itsetuntoonsa. Vain 5,4 prosenttia vastanneista tytöistä tuntee itsensä itsevarmaksi ulkonäkönsä suhteen. 88 prosenttia tytöistä uskoo, että kauneudella on liian suuri merkitys onnellisuuden lähteenä.

– Itsetuntoon vaikuttaa tietysti moni muukin asia kuin ulkonäkö. Joskus meidän aikuisten voi olla vaikea ymmärtää, miten tärkeä asia kehonkuva nuorten maailmassa on, toteaa nuorten mielenterveyteen keskittynyt ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, kahden teinitytön äiti Tarja Hintikka.

KUN TYTÖILTÄ KYSYTÄÄN, millaiset asiat vaikuttavat itsetuntoon, he listaavat monia asioita. Heidän mielestään on tärkeää saada kohteliaisuuksia sekä kokea, että heidän mielipiteensä tulee kuulluksi. Itsetuntoa tukee myös se, että voi puhua vanhemman tai jonkun muun luotettavan ihmisen kanssa tärkeistä asioista. Lisäksi harrastukset, koulumenestys, tunne siitä, että kuuluu joukkoon ja tuntee itsensä kauniiksi, ovat asioita, jotka he listaavat itsetuntoa vahvistaviksi. Itsetunnolle on tärkeää myös se, että somepäivitykset saavat tykkäyksiä, seuraajia tai kommentteja.

Itsetunto voi saada vahvistusta somen kautta. Toisaalta sosiaalinen media voi myös murentaa itseluottamusta. Somessa omaa ja toisten ulkonäköä on helppo vertailla, ja nuorelle voi tulla paineita omasta ulkonäöstään.

Median kautta maailma on avoin kaikelle, ja nuoren omasta huoneesta käsin on mahdollista päästä seuraamaan vaikka ulkomaalaisten julkkisten kotibileitä. – Median ja todellisen maailman raja hämärtyy helposti, ja nuori alkaa vertailla itseään ja omaa elämäänsä muihin. Teinien idolit ovat erittäin suuressa roolissa kehopositiivisen viestin viemisessä. Heidän pitäisi puhua aitouden ja itsensä hyväksymisen puolesta, Hintikka sanoo.

AJAN MYÖTÄ olen oppinut pitämään kehostani. Kun löysin kivoja vaatteita, jotka sopivat minulle, tulin iloiseksi. Muiden samankokoisten näkeminen on helpottanut, kun tajuan, että voin olla kaunis, vaikka en ole kaikista laihin.”

Tarja Hintikan mielestä on tärkeää, että tytöt oppivat tunnistamaan yhteiskunnassa vallitsevat ulkonäköihanteet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vallitsevia kauneusihanteita pitäisi lähteä sokeasti tavoittelemaan. Hänen mielestään nuorten olisi hyvä oppia medialukutaitoa ja kriittistä suhtautumista vaatimuksiin: miten vallitseviin kauneusihanteihin voi suhtautua itse ja miten niitä voi haastaa.

Myös vanhemmilla on tärkeä tehtävä itsetunnon rakentumisessa. Vanhemmat voisivat miettiä, miten he itse puhuvat ulkonäöstään ja miten he arvostavat kehoaan. – Vanhemmat ovat peilejä, jonka kautta nuori näkee itsensä, Hintikka kuvailee. Hän kehottaa vanhempia pohtimaan, millainen rooli ulkonäöllä on vanhemman omassa elämässä, ja voisiko ulkonäkökeskeistä puhetta välttää tai ainakin vähentää.

Itsetunto vahvistuu, kun nuori huomaa, että hänestä nähdään myös persoonallisuus ulkonäön alla. Vanhemmat voivat kehua nuoren ainutlaatuisuutta ja upeita luonteenpiirteitä. Negatiivista suhtautumista omaan kehoon voi myös pyrkiä muuttamaan positiivisemmaksi. Näin nuori oppii arvostamaan omaa kehoaan sen vuoksi, mihin se pystyy, ei sen perusteella, miltä se näyttää.

– Nuorelle voi kertoa, kuinka rohkea hän on, kuinka iloinen ja ihana muutenkin kuin ulkonäöltään. Jos nuori vaikka murehtii paksuja jalkojaan, voi todeta, että hänellä on kauniit, lihaksikkaat jalat, joilla pystyy juoksemaan lujaa.

Tulokset ovat Dove Self-Esteem -projektin & Demi.fi:n kyselystä nuorille toukokuussa 2018. Kyselyyn vastasi 2 000 nuorta, joista tyttöjä oli 94,1 %. Vinkit vanhemmille löytyvät projektin vanhempien oppaasta, jonka voi ladata ilmaiseksi täältä.

PI1019 itsetunto

Nuorten työpaja tukee itsetuntoa

K-Supermarket Orimattilan kauppias Tiia Luostarinen toteutti toukokuussa nuorille Aidosti minä -työpajan osana Doven Self-Esteem-projektia. Työpajan ilmoittautumislista täyttyi hetkessä ala- ja yläasteikäisistä tytöistä.

Orimattilan työpajan tavoitteena oli voimaannuttaa tyttöjä ja tukea iloa. Tytöt tekivät harjoitteita ja keskustelivat ryhmässä oman itsetunnon ja kehopositiivisuuden vahvistamiseksi. Yhdessä pohdittiin esimerkiksi ulkonäköihanteita ja sitä, ovatko kauneusihanteet aitoja vai epäaitoja sekä mitä kauneusihanteiden tavoittelusta voi seurata. Kouluttajana oli ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Tarja Hintikka Dove Self-Esteem Projectista. – Työpaja oli tosi kiva, ja tytöt lähtivät kotiin hymy huulilla. Uskon että työpaja oli voimaannuttava, tytöille ja minulle, Hintikka sanoo.

Dove Self-Esteem Project ja Tyttöjen talo toteuttavat Aidosti minä -itsetuntotyöpajoja, joissa tytöt pääsevät pureutumaan itsetuntoaiheeseen keskustelujen, ryhmätehtävien ja asiantuntijoiden ohjaamana. Työpajat kasvattavat nuorten itsetuntoa käsittelemällä siihen vaikuttavia asioita, kuten kiusaamista ja kehopuhetta. Työpajojen materiaalit on luotu yhteistyössä psykologian, terveyden ja kasvatustieteiden asiantuntijoiden kanssa.

» Lue lisää ja lataa materiaalit ilmaiseksi.

28.7.2021TEKSTI   Eeva LauronenKUVAT   Getty Images, Kaisu Jouppi