Asiantuntijat vastaavat lasten kysymyksiin ilmastonmuutoksesta

1. Miksi ilmastonmuutos on olemassa? – Taimi, 9

Erikoistutkija Kirsti Jylhä: Me kaikki, ihmiset ja eläimet, hengitämme ilmaa, jossa on typen ja hapen lisäksi vesihöyryä ja hiilidioksidia. Näitä kahta kutsutaan kasvihuonekaasuiksi, ja ne estävät lämpöä karkaamasta avaruuteen. Ilmakehässä on tällä hetkellä lähes kymmenen prosenttia enemmän hiilidioksidia kuin vielä 15 vuotta sitten ja yli kolmanneksen enemmän kuin sata vuotta sitten. Ilmastonmuutos aiheutuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä. Näitä ilmiöitä minä tutkin työkseni Ilmatieteen laitoksella.

2. Ilmastonmuutos johtuu ihmisten aiheuttamista päästöistä. Miksei sitä tajuttu ajoissa ja tehty jotain? – Aarne, 9

Ympäristöasiantuntija Leo Stranius: Kyllä ilmastonmuutoksesta tiedettiin jo sata vuotta sitten, mutta se tuntui silloin niin kaukaiselta asialta, ettei vaaraa osattu ottaa tosissaan. Uskon, että ihmisillä ja yrityksillä on ollut silloin muita mielenkiinnon kohteita, jotka ovat menneet maapallon ja luonnon edelle. On silti hyvä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan nyt paljon ja sen hillitsemiseksi on alettu vihdoin toimia.

3. Pystyykö ilmastonmuutosta jotenkin estämään? – Vera, 10

Kirsti Jylhä: Kyllä me voimme ilmastonmuutosta hidastaa, mutta se ei toki ole helppoa. Ilmakehään kertyy kasvihuonekaasuja, kun sademetsiä kaadetaan ja kivihiiltä sekä öljyä poltetaan energiaksi. Onneksi energiaa on mahdollista tuottaa myös muulla tavoin, kuten vesivoiman, auringonsäteilyn, tuulen ja maalämmön avulla. Myös pelloilta, metsistä ja teollisuuden sivutuotteina saadaan biomassaa, josta voidaan tehdä bioenergiaa. Tärkeintä on, että säästämme energiaa. Siihen me kaikki voimme vaikuttaa. Esimerkiksi minä pyrin kotona pitämään huonelämpötilan alhaisena.

4. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen? – Lassi, 15

Kirsti Jylhä: Suomen ilmasto muuttuu ja lämpötilat kohoavat meillä enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Talvella sataa enemmän, ja kesälläkin voi tulla rankkoja sadekuuroja. Roudan vähenemisestä on haittaa metsän korjuulle. Hyvä juttu on se, että lämmitykseen kuluu vähemmän energiaa ja kylvöt voidaan aloittaa pelloilla aikaisemmin. Meidän täytyy pitää huoli siitä, etteivät lisääntyvät helteet rasita vanhuksia ja sairaita. Muualla maailmassa asuvat ihmiset voivat myös tarvita apuamme.

5. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin ja eläimiin? – Maija, 12

Kirsti Jylhä: Terveet ihmiset ja eläimet sopeutuvat muutoksiin, kunhan ne eivät ole liian nopeita. Kyseessä on vähän sama ilmiö kuin talven ensimmäisten pakkasten kanssa: ensin ne tuntuvat hirvittävän kylmiltä, mutta sään jatkuessa totumme. Vanhuksille ja sairaille ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät helteet ovat riski, ja ovathan synkät talvet meille kaikille masentavia. Eläimiinkin ilmastonmuutos vaikuttaa. Talveksi turkkinsa väriä vaihtavat jänis ja orava voivat joutua saaliiksi helpommin, jos lunta on vähän ja niiden suojaväri siksi huono. Vaikeimmassa tilanteessa ovat lumesta ja jäästä riippuvaiset saimaannorppa, itämerennorppa ja ahma. Lapissa asuvat naali ja tunturipöllökin voivat olla häviämässä. Toisaalta lämpenemisen myötä Suomeen tulee uusia perhos- ja lintulajeja.

6. Kuinka kauan meillä on aikaa keksiä jokin ratkaisu ennen kuin jääkarhujen jäät sulavat? – Aida, 12

Kirsti Jylhä: Vaikea kysymys. Vielä ei ole keksitty yhtä yksittäistä ratkaisua, enkä oikein usko, että tullaan keksimäänkään. Sen sijaan koko ajan kehitetään menetelmiä, jotka yhdessä auttavat hidastamaan ilmastonmuutosta. Jääkarhut voivat elää maallakin, mutta useimmat niistä saalistavat hylkeitä jäälautoilta käsin. Kun jääpeite hupenee, ruokaa on entistä vaikeampaa saada. On arvioitu, että ensimmäinen kokonaan jäätön loppukesä voisi koittaa jo 2030-luvulla. Mutta tuolloinkin jäätä on talvella. Jos loppukesästä ei ole enää jäätä, jääkarhujen pitää pysyä maalla, mutta loitolla ihmisistä ja yrittää pärjätä keräämiensä rasvavarastojen avulla. Jääkarhujen määrä tulee kyllä vähenemään, ja siksi meidän ihmisten tehtävä onkin suojella niitä.

7. Voinko ostaa uusia leluja? – Sanni, 5

Leo Stranius: Kyllä voit, mutta leluja kannattaa ostaa harkitusti. Joskus kannattaa kokeilla sitäkin, että pyydät vanhempiasi hankkimaan leluja vaikka kirpputoreilta tai netistä. Ehkä joku toinen lapsi on kyllästynyt vanhaan leluunsa, joka näyttää sinun silmissäsi aarteelta. Kaverisynttäreillä hauska ohjelmanumero on kierrätyslaatikko, johon jokainen lapsi voi tuoda vanhan lelunsa, ja sitten niitä vaihdellaan. Elämyslahjatkin tuovat kivaa vaihtelua.

8. Onko meillä pian ollenkaan lunta? – Bella, 9

Kirsti Jylhä: Suomessa on lunta myös tulevaisuudessa, mutta vähemmän ja lyhyemmän aikaa vuodesta. Etelä-Suomessa sataa talvella vettä entistä useammin, joten lumipeitettä ei aina tule, mutta pohjoisessa talvella on vielä pakkasta ja lumisateet yleisiä. Sielläkin lumipeite sulaa keväällä aiemmin kuin ennen.

9. Tuhoutuvatko kukkaset ja muut kasvit, kun kesistä tulee kuumempia? – Selja, 6

Kirsti Jylhä: Eivät tuhoudu. Keväällä Suomessa kukat voivat kukkia ja kasvit vihertää entistä aikaisemmin. Tietenkin on tärkeää, että silloin on riittävästi myös kukkien siemeniä levittäviä hyönteisiä, joten hyönteistenkin pitää ehtiä sopeutua ilmastonmuutokseen. Lapin tuntureiden kasvit, kuten lapinvuokko ja jääleinikki, ovat kyllä vaikeuksissa, kun ilmasto lämpenee. Myös kuuset tykkäisivät kylmistä talvista.

10. Keksitäänkö vielä lentokone, joka ei tuhoa maapalloa? – Kerttu, 12

Leo Stranius: Uskon, että vielä tulee päivä, jolloin lennämme sähkölentokoneilla tai hyödynnämme lentokoneissa ympäristön kannalta kestävästi tuotettua biopolttoainetta. Kannattaa silti muistaa, että muulla tavoinkin voi matkustaa. Me pyöräilimme viime kesänä lasten kanssa Ahvenanmaalle ja uutenavuotena matkustimme junalla Lappiin. Itse en ole lentänyt lomille vuoden 2007 jälkeen, eivätkä lapseni eläissään. Silti olemme tehneet ikimuistoisia reissuja. Suomessakin on valtavasti nähtävää.

11. Pitääkö meidän luopua kokonaan lihansyönnistä? Entä syömmekö tulevaisuudessa pelkkiä ötököitä? – Jere, 11, ja Martti, 7

*Leo Stranius: *Meidän olisi parempi siirtyä kasvisvoittoiseen ravintoon jo terveytemme vuoksi. En usko, että ryhdymme syömään pelkkiä hyönteisiä. Tehokkaampana ja parempana ravintona pidän kasviproteiineja, kuten palkokasveja, viljaa ja pähkinöitä. Itse olen vegaani eli en syö mitään eläinperäisiä tuotteita. Vehnägluteenista valmistettu seitan on suosikkiruokani, samoin soija ja härkäpapu. Meidän on muutettava suhtautumistamme ravintoon: lihan pois jättäminen ei ole luopumista, vaan ruokavalion rikastamista muilla herkuilla.

12. Miksi muovia käytetään niin paljon? Voisiko elintarvikkeet kääriä johonkin muuhun? – Ramses, 10

Leo Stranius: Muovi on helppo raaka-aine, sillä sitä syntyy esimerkiksi öljyteollisuuden sivutuotteena. Muovi ei ole aina huono pakkausmateriaali, sillä se parantaa ruuan säilyvyyttä ja vähentää sitä kautta ruokahävikin määrää. Mutta on totta, että turhaa pakkausmuovia pitäisi vähentää ja käytetty muovi kierrättää. Viime aikoina on puhuttu paljon kaupan kasseista. Paras vaihtoehto on kangaskassi, jos sen käyttöikä on pitkä. Tosin lopulta tärkeintä on, mitä siellä kassin sisällä on, eli kuinka ekologista ruokaa ostat.

13. Voiko ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten mielialaan? – Aida, 12

Leo Stranius: Ilman muuta se vaikuttaa. Monet lapset ja aikuiset kärsivät nykyään ilmastoahdistuksesta, kun ennusteet tuntuvat niin synkiltä ja julkinen keskustelukin on tämän aiheen ympärillä aika negatiivista. Pimeät, lumettomat talvet lisäävät helposti alakuloa ja saavat meidät tuntemaan itsemme väsyneiksi. Myös äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat maailmassa oikeastikin isoja menetyksiä, kun myrskyt vievät koteja tai ajavat ihmisiä hengenvaaraan. Tästä huolimatta meidän ei pitäisi koskaan menettää toivoamme. Tärkeintä on, ettemme vain seuraa tilannetta vierestä passiivisina, vaan ryhdymme toimimaan. Pienetkin ilmastoteot kohottavat yhteishenkeä, ja samalla meille tulee parempi mieli. On aika hieno juttu, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa.

”Tärkeintä on, että ryhdymme toimimaan. Pienetkin ilmastoteot kohottavat yhteishenkeä.”

Vaikuta omassa yhteisössä

KUKA Leo Stranius, 45-vuotias ympäristöasiantuntija ja T-Media Relationsin kestävän tulevaisuuden johtaja. Vaikuttaa myös Helsingin kaupungin- valtuutettuna.

PERHE Naimisissa, 5- ja 8-vuotiaiden lasten isä.

OMAT ILMASTOTEKONI ”Eniten koen vaikuttavani ilmastonmuutokseen työni kautta, jossa tehtäväni on vauhdittaa organisaatioita hiilineutraaliin kiertotalouteen. Toimin ympäristön hyväksi myös politiikan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kautta.”

”Omassa arjessa pyrin vähentämään hiilijalanjälkeäni kaikin tavoin: päästöni ovat noin 2–3 tonnia vuodessa.”

”Asun perheeni kanssa 78-neliöisessä kodissa ja omistan 310 henkilökohtaista tavaraa. Perheellämme on vegaaninen ruokavalio.”

ISOSSA KUVASSA ”Yksilön näkökulmasta eniten päästöihin vaikuttavat asuminen, liikkuminen ja ruoka.”

”Kaikkein suurin vaikutus syntyy kuitenkin siitä, mitä jokainen voi tehdä omassa yhteisössään, oli se sitten koulu, työpaikka tai kaveriporukka. Lisäksi kannattaa vaatia poliittisilta päättäjiltä ja yritysjohtajilta ilmastotoimia.”

”Oleellista on, että säästämme arjessamme energiaa. Siihen me kaikki voimme vaikuttaa.”

Asenteilla on suuri vaikutus

KUKA Kirsti Jylhä, 59-vuotias Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija, joka on keskittynyt ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin sekä äärimmäisiin sääilmiöihin.

PERHE Naimisissa. 4 aikuista lasta, jotka asuvat jo omillaan.

OMAT ILMASTOTEKONI ”Tietoisuus ilmastonmuutoksesta on vaikuttanut elämääni lukioajoista lähtien. Luin ensimmäisen kerran hiilidioksidin vaikutuksesta ilmastoon jo 1970-luvun lopulla. Se sai kiinnostumaan meteorologiasta, mutta vaikutti myös arjen valintoihin. Teen mieheni kanssa lomamatkoja Suomessa maata pitkin ja lennän vain harkitusti. Töihin kuljen metrolla, bussilla tai pyörällä. Pyrin ostamaan vain tarpeellisia ja kestäviä tuotteita.”

ISOSSA KUVASSA ”Isoja ilmastotekoja voivat tehdä aika harvat ihmiset: lähinnä poliitikot, päättäjät ja yritysten johtajat. Toisaalta pienillä arjen teoillakin on suuri merkitys, jos niitä tekee mahdollisimman moni. Asenteilla on valtavan suuri vaikutus.”