b-vitamiini iStock

Hyvinvointia lisäävät B-vitamiinit

Hyvinvoinnille tärkeä B-vitamiini on erityisen tärkeää raskaana oleville. Yleensä B-vitamiinia saa kuitenkin ravinnosta riittävästi.

Mistä B-vitamiineja saa?

Parhaita B-vitamiinin lähteitä ovat maito ja maitovalmisteet, liha, kananmuna, viljat ja kasvikset. Moniin energiajuomiin on lisätty B-vitamiinia, jolloin tölkillisestä saa jopa yli päivän B-vitamiinitarpeen.

150 grammasta kaaleja ja vihreitä salaattikasveja saa noin puolet päivittäisestä folaatintarpeesta. Reilun 100 gramman annos papuja kattaa toisen puolen päiväannoksesta.

Mihin B-ryhmän vitamiineja tarvitaan?

Useimmat B-ryhmän vitamiineista osallistuvat elimistössä energiaravintoaineiden eli hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen aineenvaihduntaan. Hermoston toimintaan liittyvät tiamiini eli B1-vitamiini, niasiini ja B6-vitamiini.

Muita ryhmän vitamiineja ovat riboflaviini eli B2-vitamiini, biotiini, pantoteenihappo, pyridoksiini eli B6-vitamiini, folaatti ja kobalamiini eli B12-vitamiini. Usein puhutaan myös foolihaposta, joka on folaattia vastaava synteettinen vitamiini, jota on vitamiinivalmisteissa, ravintolisissä sekä täydennetyissä elintarvikkeissa.

Miten B-vitamiini imeytyy?

B-vitamiinit B12-vitamiinia lukuunottamatta eivät varastoidu. Ylimääräinen vitamiini poistuu elimistöstä pääasiallisesti munuaisten kautta virtsan mukana.

Koska B-vitamiinit ovat vesiliukoisia, niitä täytyy saada jatkuvasti. Niiden liikasaanti ruoasta on mahdotonta.

Voiko B-vitamiinista olla puutetta?

B-vitamiinien puute on harvinainen, koska vitamiineja saa peruselintarvikkeista. Jos puutteita esiintyy, se johtuu usein huonosta ravitsemustilasta.

Puutetta tavataankin yleisimmin lähinnä runsaasti alkoholia käyttävillä tai tiukkaa vegaanista ruokavaliota noudattavilla. Hoitamaton keliakia ja Crohnin tauti voivat heikentää B-vitamiinien imeytymistä.

B-vitamiinien puutosoireita ovat esimerkiksi voimattomuuden tunne, muistihäiriöt, raajojen puutuminen ja iho-oireet, kuten suupielen haavaumat.

Onko B-vitamiinilisä tarpeen?

Folaatin ja foolihappolisän saaminen on erittäin tärkeää raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville, sillä ne ehkäisevät sikiön vakavan kehityshäiriön riskiä.

Foolihappolisä voi olla tarpeen myös muille, joiden suositus on hieman raskaana olevaa tai imettävää pienempi eli 300—400 mcg päivässä, sillä FinRavinto-tutkimuksen mukaan suomalaisnaiset saavat folaattia ruoasta vain noin puolet suosituksesta ja miehetkin alle suosituksen.

Lähteet: Elintarviketurvallisuusvirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Duodecim Terveyskirjasto

Lue lisää vitamiineista:

JULKAISTU   5.6.2018TEKSTI   Jenny Belitz-HenrikssonKUVAT   iStock

Oliko juttu kiinnostava?

Kyllä (0)Ei (0)

Luitko jo nämä?